Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.7.13

Masi Campolongo di Torbe 2003

Masi Amarone Classico Campolongo di Torbe 2003
  • Valmistaja: Masi Agricola
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Amarone della Valpolicella Classico
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
  • Rypäleet: Corvina (70%), Rondinella (20-25%), Molinara (5-10%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 101,50e (Huhtikuu 2013, Winestate)
  • Hinta nyt: 689 SEK (~79,50e, Heinäkuu 2013, Systembolaget)

Pari vuotta sitten maistamaani vuosikerran 2001 Campolongo di Torbea olen tähän asti pitänyt parhaana maistamani Amaronena. Juuri nyt testattavaa viiniä aiemmin maistamani Riserva di Costasera sekä kauemmin aikaa sitten testattu Zenato Amarone Riserva 1990 ovat olleet kovia haastajia tälle, mutta kuningas on edelleen pysynyt vallassaan. Nyt kuitenkin vuorossa on Campolongon tuoreempi vuosikerta, joka niin ikään on korkattu mukavan pyöreästi juuri kymmenen vuoden herkässä iässä, joten on aika katsoa onko tästä vihdoin haastajaksi.

Campolongo di Torbe on viinitarha, jonka Masi osti 1950-luvulla, ja jonka tuottamista rypäleistä valmistetun viinien laatu on ollut yleisesti tunnustettua peräti 1100-luvulta lähtien. Kyseistä nimeä kantava Amarone on viinitalon lippulaivatuote Mazzano-Amaronen kanssa; viini valmistetaan perinteisistä Valpolicellan rypäleistä joita kuivataan rusinoiksi peräti 4-5 kuukautta, minkä jälkeen viiniä käytetään kuivaksi punaviiniksi puolentoista kuukauden ajan; tämän jälkeen viiniä kypsytetään kolmen vuoden ajan 3000-4000 litran vetoisissa tammisammioissa (60%) ja 600 litran tammitynnyreissä (1/3 uusia, 1/3 vuoden ja 1/3 kaksi vuotta vanhoja); lopuksi viinin annetaan kypsyä pulloissa vähintään kuusi kuukautta ennen myyntiinlaskua.

Väriltään viini on hyvin tumma ja kohtalaisen läpinäkymättömän punaruskea; reunoiltaan viini taittuu kevyesti kehittyneen tiilenpunaiseen.

Tuoksu on erittäin rehevä, moniulotteinen ja makeaan taittuva. Aluksi vastaan tulee kuivattua luumua ja hillittyä rusinaa; tämän jälkeen kokonaisuudesta rupeaa erottumaan selkeästi kehittynyttä, kevyen hapettuneen sherryistä pähkinäisyyttä, tupakanpuruja, etäisen kuivan puisevaa ja aavistuksen verran eetterisen alkoholista vivahteikkuutta.

Suussa Campolongo di Torbe on suuntäyttävän täyteläinen, pehmeä ja erittäin runsas, mutta omalla tavallaan peräti kevyempi kuin kaksi aiempaa maistelussa vastaantullutta viiniä (Costasera ja Riserva di Costasera.) Aluksi makumaailmassa kohdataan makeata luumua ja kiirsikkamehua, minkä jälkeen kokonaisuudesta rupeaa erottumaan kuivattua viikunaa, madeiramaista pähkinää, sikarin savua, kitkerää tummaa suklaata, hapankirsikkaa ja hentoa, jalohomeeseen taittuvaa sienimäisyyttä – yleisesti viini tuo mieleen jonkinlaisen erikoisen, rutikuivan Portviinin. Suutuntumaltaan Campolongo on kohtalaisen hapokas, melko tanniininen ja suht alkoholisen poltteleva; kokonaisuus on kuitenkin ryhdikäs sekä ylettömän tasapainoinen ja harmoninen. Yleisesti viini on suussa rehevä, jopa paksu ja varsin tuhti, muttei suuresta koostaan huolimatta missään vaiheessa liian massiivinen. Erityisesti viinin upea tasapaino makeiden ja kuivan bitteristen vivahteiden välillä on yksinkertaisesti hurmaava.

Jälkimaussa viinin makeimmat aromit katoavat ja kielelle jää hapankirsikkainen, kevyen vaniljainen, märän maamainen, vaniljaisen tamminen, hennon karhean tanniininen ja aavistuksen nahkainen jälkivaikutelma, joka jatkuu melko pitkään ja kehottaa palaamaan viinilasin ääreen yhä uudestaan.

Kokonaisuus on yksinkertaisesti upea ja uskomattoman monisyinen. Vaikka Campolongo di Torbe ei ole yhtä massiivinen ja päällekäyvä kuin vastikään testattu Riserva di Costasera, hurmaa se täysin vastaansanomattomalla tavalla maistajan. Kokonaisuudessa on yhtä lailla niin nuorekasta, mukaansatempaavaa vimmaa, kuin iän tuomaa, loputtomasti ihailtavaa ja hienovaraista kehittyneisyyttä, mitä muut Amaronet eivät ole pystyneet tarjoamaan. Vaikka viinin vuosikerta 2001 oli kaiken kaikkiaan uskomattoman hurmaava ja kaikin puolin täydellinen viini, en voi väittää uuden vuosikerran häviävän sille pätkääkään. Todella uskomaton kokemus.

Ainoa asia, mikä viinissä hämmentää, on sen hinta. Pari vuotta sitten viinin sai Alkosta reilulla kuudella kympillä (mikä oli varsin kohtuullinen hinta näin upealle ja hieman iäkkäämmälle viinille), mutta nyt viiniä ei saa Alkosta ja sen hinta pyörii maailmanlaajuisesti sadan euron tuntumassa; länsinaapuristamme viinin voi kuitenkin ostaa ihan perusvalikoimasta verrattain "edullisesti", eli n. 80 euron hintaan. En voi väittää pokerinaamalla viinin olevan halpa ostos, mutta on se perhana vie silti tuohon hintaankin vielä varsin passeli ostos. Sata euroa on jo siinä ja siinä, mutta menkööt. Jos joku Amarone pitää pistää johonkin 100 wines you have to taste before you die -listaan, se olkoon Masin Campolongo di Torbe.

Lyhyesti: Uskomattoman runsas ja uutoksellinen, mutta kaikesta massastaan huolimatta loputtoman vivahteikas, tasapainoinen, elegantti ja harmoninen Amarone; täydellinen viini.

Arvio: Täydellinen – viini on jo nyt niin unohtumattoman upea kokemus, etten pysty enää kuvittelemaan minkälainen se tulee olemaan vuosikymmenen tai parin päästä; täytyy vain toivoa, että mahdollisuus sellaisen testaamiseen tulisi vielä urkenemaan!

Hinnan (101,50e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti