Tikveš Vranec Special Selection 2011
- Valmistaja: Tikveš
- Tyyppi: Punaviini
- Maa: Makedonia
- Alue: Skopje, Tikveš
- Rypäleet: Vranac (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 10,24e (Tammikuu 2014, Alko)
- Hinta nyt: 10,24e (Maaliskuu 2014, Alko)
Jatketaan edelleen Itä-Euroopan viinien ihmettelyä. Seuraavana on vuorossa punaviini Makedoniasta, Jugoslavian raunioista muodostuneista valtioista eteläisimmästä. Makedonia on alun perin ollut nykyistä paljon suurempi Makedonian valtakunta, mutta nykyisin se on jakautunut Makedonian tasavallan lisäksi osaksi Kreikkaa sekä ympäröiviä, entisiä Jugoslavian valtioita; tästä syystä Makedonia jakaa sekä nimen että osan viinialueistaan Kreikan hallinnollisen alueen välillä. Viinintuotannollisesti Kreikan Makedonia ja Makedonian tasavalta kuitenkin eroavat merkittävästi: siinä missä Kreikan Makedoniassa viljellään paljon kreikkalaisia ja Bordeaux'n viineistä tuttuja lajikkeita, viljellään Makedonian tasavallassa ennen kaikkea omia, paikallisia lajikkeita, sekä pienemmässä määrin kansainvälisiä lajikkeita. Viiniblogi Voihan Vinetto! on käsitellyt samaa viiniä koskevassa arvostelussaan sen verran perusteellisesti sekä Makedonian historiaa että viinintuotantoa, etten jaksa tässä nyt lähteä kirjoittamaan samaa tavaraa uudestaan omin sanoin.
Viinin tuottanut Tikveš lainaa nimensä suoraan Makedonian kuuluisalta Tikvešin tasangolta, jossa viiniä on viljelty jo yli kahden vuosituhannen ajan ja josta on erityisesti Tikvešin viinitalon perustamisen jälkeen muodostunut Makedonian yksi keskeisimpiä viinialueita. Aatelinen kauppamies Pano Velkov perusti Tikvešin viinitalon vuonna 1885, mutta vasta vuonna 1912 talo pullotti ensimmäistä kertaa viiniä oman nimensä alla. Vuonna 1946 viinitalo kansallistetaan valtion haltuun, minkä jälkeen viinitalon kokoa ja toimintaa ruvetaan laajentamaan merkittävästi – vuoteen 1968 mennessä viinitalosta on tullut Kaakkois-Euroopan suurin. Suuri koko ei kuitenkaan merkitse korkeaa laatua, sillä valtion alaisuudessa viinitalo keskittyi tuottamaan lähinnä suuria määriä tusinaviiniä. Vasta sijoitusyhtymä M6:n ostettua viinitalon vuonna 2003 ja alettua panostamaan laitteiden modernisointiin ja viinien laadun nostamiseen on Tikvešin viinitalo ryhtynyt tuottamaan jotain oikeasti mielenkiintoista.
Tikvešin tasangolla viljellään lähinnä paikallisia, kaakkoiseurooppalaisia rypälelajikkeita, ja tämäkin viini on valmistettu yhdestä sellaisesta: perinteisestä Vranecista. Montenegrosta peräisin oleva Vranac ("musta ori") on yksi merkittävimpiä punaisia lajikkeita Makedoniassa, missä se tunnetaan nimella Vranec ("korppi"). Vranec tuottaa yleensä nimensä mukaisesti paksuja, konsentroituneita ja tummia viinejä, ja sitä pidetään mm. Bagan, Nebbiolon, Sagrantinon ja Tannatin ohella yhtenä maailman tanniinisimmista rypälelajikkeista. Yleensä Vranec-viinejä pyritään pehmittämään kypsyttämällä pitkään tammessa, mutta hieman yllättäen tätä Alkon valikoimista löytynyttä Vranecia on tuottajan mukaan kypsytetty vain 12 kuukauden ajan – osaa vanhoissa tammisammioissa ja osaa terästankeissa. Viinin on annettu lisäksi kypsyä 3 kuukautta pulloissa.
Viinin väri on melko paksuhko, suht läpinäkymätön ja hennosti purppuraiseen taittuva verisenpunainen väri, joka taittuu reunoilta kevyesti läpinäkyväksi rubiininpunaiseksi. Pullon pohjalta löytyy hieman sakkaa, joten suosittelen dekantointia muutenkin kuin vain sen takia, että viini pääsisi aukenemaan.
Tuoksu on kohtalaisen runsas ja ensisijaisesti maamaisen muheva, mutta pääosasta kilpailee myös hurja kattaus runsasta, intensiivistä marjaisuutta: tuoretta mustaherukkaa, karpaloa, kirsikkaa ja mustikkaa. Lisäväriä kokonaisuuteen tuovat kevyesti eksoottisen mausteiset ja hennon savuiset sävyt sekä taustalla häilyvä,rustiikkinen etäisen navetan preesens.
Suuta tervehtää täyteläinen, kuiva ja tiivisluontoinen maku, jossa erittäin voimakas, runsaan konsentroitunut marjaisuus käy varsin ronskilla vyörytyksellä päälle: on karpaloa, puna- ja mustaherukkaa, puolukkaa, vadelmaa. Hyvin runsaasta ja erittäin intensiivisestä marjaisuudestaan huolimatta yleisilme on kuitenkin hyvin hapokas ja tiukka, mitä korostaa entisestään viinin varsin runsas tanniinisuus. Tanniinit eivät ole mitenkään päällekäyvän aggressiivisia tai muuten raa'an oloisia, mutta jo parin suullisen jälkeen ikeniin nouseva, kiristävä tunne pitää huolen siitä, etteivät ne jää mitenkään huomiotta. Kokonaisuutta sävyttää miellyttävästi paikoitellen runsaskin, melko voimakkaasti pippuriin taittuva mausteisuus ja hento lakritsisuus. Vaikka hapot ja tanniinisuus pitävät yleisilmeen varsin kuivana, tuntuu hedelmän marjaisuus paikoitellen vihjailevan hieman makeampaa ja kypsempää ilmaisua, joka ei vain pääse tiukkaan kääriytyneen rungon alta esiin. Viinillä on kaiken kaikkiaan varsin pureskeltava yleistuntuma. Tunnin pari auettuaan viinistä rupeaa tulemaan makeampi ja pehmeämpi, muttei vieläkään missään nimessä helppo tai tyypillisen miellyttämisenhaluinen.
Jälkimaku on mehukkaan punamarjainen – karpaloa, puolukkaa ja punaviinimarjaa – pippurisen mausteinen ja kepeän savuinen. Seassa tuntuu myös hiekkaista maamaisuutta, minkä ohella tanniinit tuovat jälkimakuun karheutta ja karvautta, sekä kuivattavat hyvin tehokkaasti suuta.
Tikveš Vranec on mukavan luonteikas ja Alkon normaalivalikoimaan nähden mukavan erilainen punaviini. Se on yleisilmeeltään melko sisäsiistiksi puleerattu entisen itäblokin edustaja, mutta kun siistiä pintaa hieman rapsuttaa, paljastuu pinta alta luonteeltaan kursailematon ja anteeksipyytelemättömän rustiikkinen tuttavuus. Vasta-alkajille ja pehmeiden hedelmäpommien ystäville Tikveš Vranec ei varmasti maistu, mutta jos kaipaat jotain uutta ja mielenkiintoista, voin tätä viiniä suositella suurella sydämellä! Viinin runsas hapokkuus ja suuta kiristävä tanniinisuus kaipaavat ehdottomasti joko jotain riittävän runsasta ruokaa siistimään niitä sivuun, tai ihan vain reilua kypsyttelyä. Itse päätin testata molemmat, sillä viinin vakuutettua tiukalla ja kypsytystä kestävällä rakenteellaan päätin käydä hakemassa toisen kaappiini keräämään lisää ikää. Vranecin sanotaan olevan parhaimmillaan iän siistittyä siitä liiallisimmat aggressiot, joten katotaan onko tämä viini noiden puheiden väärti!
Huomasin tässä samalla arvostelua kirjoittaessani viinin olevan poistumassa Alkon valikoimista, joten jos makedonialaiset viinit kiinnostavat, on nyt korkea aika käydä nappaamassa pullo tai pari talteen – suurta lovea viini ei onnistu lompakkoon tekemään!
Lyhyesti: Pinnaltaan siisti ja modernin konsentroitunut, mutta sydämeltään rujo ja rustiikkisen karhea punaviini, joka tarjoaa reilulla kädellä intensiivistä marjaisuutta, tanakkaa tanniinisuutta ja potentiaalia kellarointiin.
Arvio: Erittäin hyvä – viini ei ole loppujen lopuksi erittäin ihmeellinen, vaan melko nuorekas ja mutkaton, mutta meikäläiseen kyllä vetoaa tämmöinen ronski, rustiikkinen ja rehellinen ilmaisu, jota ei olla pilattu peittoavalla tammella tai pyritty saamaan muilla keinoin pehmeäksi tai lempeäksi. Täytyy toivoa, että viini kehittäisi kypsyessään ryhdikkään rakenteensa rinnalle luonteikasta aromimaailmaa!
Hinnan (10,24e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti