- Valmistaja: Rolly Gassmann
- Tyyppi: Valkoviini, AOC Alsace
- Maa: Ranska
- Alue: Alsace, Haut-Rhin, Ribeauvillé
- Rypäleet: Riesling (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: – (Joulukuu 2013)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Viinibloggaajien pikkujouluissa Riesling-linja jatkui toiseen sokkoviiniin, joka pienen arvailusession jälkeen paljastettiin Pullon Henki -blogin Heikin ja Katrin tuomaksi Alsacen Rieslingiksi.
Pullon tuottaja on Alsacen keskiosissa, Rorschwihrin kylässä toimiva perheomisteinen Rolly Gassmannin viinitalo, joka syntyi kahden viinisuvun – Rollyn ja Gassmannin – yhdistyessä ja jolla historiaa löytyy aina vuoteen 1676 asti. Ymmärtääkseni erityisesti talon viinitarhojen maaperän vuoksi moniin rypäleisiin kerääntyy varsin runsaasti hedelmäsokeria, minkä vuoksi talon viinit voivat olla hyvinkin jäännössokerin dominoimia nuoruudessaan. Vaikkei jäännössokeri ole ikinä talon tyylissä varsinaisesti haitannut, pyrkii Rolly Gassmann hakemaan tasapainoa viineihinsä keräämällä rypäleensä verrattain aikaisin – jolloin niihin jää riittävästi tasapainottavaa hedelmähappoa – ja kypsyttämällä viinejään riittävän kauan ennen myyntiinlaskua; talon yli miljoona pulloa vetävissä kellareissa on jatkuvasti vähintään neljä kokonaista vuosikertaa kypsymässä vanhempien erikoisuuksien lisäksi. Lisäksi talo viljelee viljelyksiään pääasiassa biodynaamisesti, tosin mm. rikkaruohojen torjuntaa talo harrastaa, minkä vuoksi Demeter-sertifikaattia Rolly Gassmannilla ei ole.
Lasissa viinillä on kohtalaisen voimakkaasti syvän kellervään taittuva väri – äsken testattu Jim Barryn Riesling on selkeästi nuorekkaamman oloinen neutraalin vihertävällä värillään.
Tuoksu on hieman kevyenpuoleinen ja hienostuneesti makeutta vihjaileva: aromimaailmasta erottuu lähinnä kypsänmakeaa omenaisuutta, hunajaa ja hillittyä sitrusmarmeladia. Viinin 13 vuoden ikä tulee pienoisena yllätyksenä, sillä varsin nuorekkaasta tuoksusta ei erotu juuri minkäänlaista kehittyneen Rieslingin petrolisuutta, tai mitään muutakaan pitkää ikää vihjaavaa – tosin tälle saattaa olla osatekijänä maisteluhetkellä ollut flunssan jälkitauti.
Viini on jäännössokerinsa puolesta makeahko, mutta kiitettävän hapokkuutensa ansiosta ihastuttavasti tasapainossa: kokonaisuus on raikkaalla tavalla kepeähkö ja suutuntumaltaan korkeintaan keskitäyteläinen. Keveydestään huolimatta viini ei ole mitenkään ohuen tai onton oloinen, vaan konsentraatiota löytyy kiitettävästi. Selkeästi puolikuivasta puolimakeaan taittuvaa makumaailmaa sävyttävät erittäin kypsät, mandariinisuuteen taittuvat sitruksiset hedelmän vivahteet ja jäännössokerin esiin nostama hunajaisuus, kevyt mausteisuus, maltillinen annos sitä erityisesti Rieslingeille kuuluisaa mineraalisuutta ja häivähdys iästä kielivää bensiiniä.
Keskimakua uskollisesti seuraavassa jälkimaussa kielelle jää häilymään makeaa, hieman Tropic-henkistä omenamehuisuutta, kevyttä mineraalisuutta ja hentoa hunajaa. Jälkivaikutelma on kepeähkö, makea ja vastaansanomattoman elegantti.
En kyllä ihmettele lainkaan miksi Rolly Gassmannin viinit saavat kehuja: viinissä tuntuu olevan kaikki palat tarkkaan harkitusti kohdallaan, eikä runsaasta konsentraatiosta huolimatta kokonaisuudessa tunnu olevan mitään liikaa. Viinin makeus on niin hienosti asettunut osaksi kokonaisuutta, että viinin jäännössokerisuutta tuntuu olevan mahdoton arvioida – minulle voitaisiin väittää viinissä olevan sokeria mitä tahansa vajaasta kymmenestä useisiin kymmeniin grammoihin (per litra) ja uskoisin sen enempää kyseenalaistamatta. Avainsanana viinissä on kuitenkin sen lyömätön balanssi, jossa freesi hapokkuus saa viinin makeuden istumaan niin luontevasti kaiken keskelle.
Hinnasta meikäläisellä ei ole sen enempää tietoa (Pullon Henget saavat toki kertoa jos haluavat), mutta ymmärrykseni mukaan viinin saatavuus on tätä nykyä melko heikkoa – tämä pullo muistini mukaan tarttui jonkun Viinimestareilta tilatun mixed set -laatikon mukana, eikä tätä laatikkoa ole tarjolla. Wine-searcherinkaan mukaan viiniä ei enää mistään löydä, joskin saman viinin vanhempia ja nuorempia vuosikertoja on tarjolla, normaalisti n. 25-30 euron hintaluokassa.
Tämä Pflaenzerreben de Rorschwihr Riesling on kyllä mitä mainioin hätävara kellariin: viini on nyt mitä ihastuttavin esitys korkkaamista ajatellen, mutta se on eittämättä varsin nuoressa tikissä – kiitos viinin hapokkuuden, konsentraation ja jäännössokerin, tälle viinille voi povata helposti jopa vuosikymmenien ikääntymispotentiaalia. Viinin voi siis korkata jos sattuu tulemaan hätä käteen, mutta sen kanssa ei tule olemaan mitään hätää, vaikkei sopivaa korkkaamissaumaa tulisi vuosikausiin – tämmöinen viini muuttuu vain parempaan suuntaan jokaisen päivänä, minkä se kellarissa viettää.
Lyhyesti: Ihastuttavan hurmaava, ylettömän tasapainoinen ja mukavasti makeaan taittuva elsassilais-Riesling, jossa nivoutuu runsas konsentraatio ja herkkä kepeys uskomattoman mallikkaalla tavalla. Se kuuluisa dokabiliteetti hätyyttelee tämän viinin kanssa huippulukemia.
Arvio: Erinomainen – jos kohtalaisesti tuntuva makeus ei haittaa, on tämä Rolly Gassmannin esitys mitä ihastuttavin Riesling niin sellaisenaan nautittavaksi, kumppaniksi kepeistä ja herkistä aina tukeville ja mausteisille, jopa tulisille aterioille kuin pitkäksi aikaa kellaroitavaksi. Toimii 5/5.
Gassmann tuli kuuden alsacelaisen rieslingin sekalaatikossa, jossa keskihinta pullolle oli 30 euroa. En uskalla veikkailla sen tarkemmin, mikä tämän viinin tarkka hinta on, mutta arvio menee tuohon edellämainitun summan tietämiin.
VastaaPoista