Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.3.14

Rogue American Amber Ale

http://www.alko.fi/tuotteet/709964/
Rogue American Amber Ale
  • Valmistaja: Rogue Ales
  • Tyyppi: Olut, Amber ale
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Oregon, Ashland
  • Maltaat: C40, C150, Great Western, Rogue Farms Dare, Rogue Farms Risk
  • Humala: Rogue Farms Rebel
  • Koko: 0,355
  • Hinta ostohetkellä: 5,83e (Lokakuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 5,95e (Maaliskuu 2014, Alko)

Jenkkioluet ovat nostaneet tasaisesti suosiotaan sitä mukaa kun ihmiset täällä peräpohjolassa ovat käsittäneet, että termi "jenkkiolut" ei automaattisesti tarkoita maissilla tai riisillä jatkettua, vetistä ja mautonta muka-lageria, vaan maan loputtomat pikkupanimot oikeasti tuottavat toinen toistaan mielenkiintoisempia ja kokeilunhaluisempia laatuoluita. Lisäpotkua oluiden suosioon antaa tietenkin Atlantin tälläkin puolella näkyvä pienpanimoiden huuma aromatisoida oluensa jenkkihumalin, joka monesti tuo niihin sitä selvää, hedelmäistä ja voimakkaan aromaattista jenkkivibaa. Joten kun Alkon perusvalikoimaan saapui kertaosto jenkki-alea meikäläiselle entuudestaan tuntemattomalta Rogue-panimolta, pitihän se tietenkin ottaa tarkastettavaksi.

Rogue Ales on vuonna 1988 Oregonissa toimintansa aloittanut panimoravintola, joka on sittemmin laajentanut toimintaansa käsittämään useita panimoravintoloita, minkä lisäksi panimo tuottaa myös pullotettuja oluita myyntiin. Alkoon myyntiin tullut American Amber Ale – joka alunperin tunnettiin nimellä Ashland Amber Ale – on panimon ensimmäisiä oluita vuodelta 1988 sekä samalla todennäköisesti panimon suosituin ja kuuluisin olut. Olut valmistetaan käyttämällä panimon omia maltaita, humalia ja hiivaa.

AAA:n väri on punertavan ruskea ja kohtalaisen samea. Sen ylle kohoaa kohtalaisen runsas ja melko pitkäikäinen, kermankellervä vaahto.

Tuoksu on kunnon jenkkioluen tyyliin mukavan runsas ja aromaattinen: appelsiinista sitrusta, kukkeutta ja aavistus teemäisyyttä. Taustalla kuitenkin tuntuu kevyen rautainen alavire, joka ei oikein soinnu muuhun kokonaisuuteen.

Runsas tuoksu johtaa maistajaa harhaan, sillä oluen maku on todella kevyt ja ohuehko. Yleisilmeessä pääosasta tappelevat humalan kukkeat ja sitruksiset aromit, kevyesti makean maltaisuuden häilyessä vaatimattomasti taustalla. Seasta erottaa myös hillityä mausteisuutta ja humaloinnin tuomaa hillittyä trooppista hedelmäisyyttä. Keveydestään huolimatta oluen paperilla mallikas katkeroisuus (43 EBU) ei tunnu juuri ollenkaan ja kokonaisuus jää melko vetisen oloiseksi.

Kevyen sitruksinen ja kohtalaisen katkeroinen jälkimaku on keskipitkä, mutta lähinnä viimeinkin kielelle nousevan katkerohumaloinin ansiosta. Oluen bitterisyys jää silti melko vaatimattoman oloiseksi, tehden 43 EBU:n katkeroinnin entistä ristiriitaisemman kuuloiseksi. Suuhun jäävässä, kepeässä ja raikkaanpuoleisessa jälkimaussa tuntuu hennon teräksinen sivumaku.

Kokonaisuutena Roguen American Amber Ale on melko vaatimaton ja todella helppo jenkkiale, joka ei töki tai hidastele mennessään, vaan menee kurkusta alas vaivattomasti ja melko lailla muistikuvia jättämättä. Oluen tuoksu ja yleinen fiilis antavat odottaa paljon runsaampaa ja rehevämpää olutta, minkä vuoksi oluen vaatimaton ja jopa vetinen ilmaisu korostuu entisestään ja oluesta jää todella heikko yleisfiilis – mitä paikoin erottuvat, metalliset sivuaromit eivät ainakaan paranna.

Olut on ihan hyvä ja ennen kaikkea helppo ensikosketus jenkkioluisiin, jos peruslageria mielenkiintoisemmat oluet ovat alkaneet kiinnostaa, mutta yhtään enempää jenkkioluita maistaneelle AAA ei tarjoa oikeastaan mitään. Tämä tuntuu lähinnä jonkun jättiläispanimon massoillesuunnatulta, helpolta ja turvalliselta ale-versioinnilta peruslagerista. Lienee sanomattakin selvää, että laatuunsa nähden olut on aivan naurettavan hintainen.

Lyhyesti: Ohut, helpohko ja jopa vetinen ale, josta löytyy jenkkioluille tyypillistä aromimaailmaa, mutta varsin kevyessä ja vaatimattomassa muodossa. Kesy ja paikoin kevyen metallinen arkiale.

Arvio: Kehno – yleiseen jenkkiskeneen nähden olut on kyllä harvinaisen ohut ja mauton tapaus. Suosittelen siirtämään katseen muihin yhdysvaltalaisiin ja jättämään AAA:n omaan arvoonsa.

Hinnan (5,95e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti