Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


26.3.14

Jim Barry Watervale Riesling 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/507617/
Jim Barry Watervale Riesling 2012
  • Valmistaja: Jim Barry Wines
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Australia
  • Alue: South Australia, Clare Valley
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 17,90e (Joulukuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 18,32e (Maaliskuu 2014, Alko)

Australialaisista Rieslingeistä täällä näkyy yleensä vain niitä kypsänpehmeitä, erittäin hedelmävetoisia ja monesti jopa häiritsevänkin petrolisia perus-Rieslingejä, että välillä sitä jopa unohtaa, että Australiasta löytyy myös sekä viileitä viinialueita että eurooppalaisempaan ilmaisuun pyrkiviä tuottajia. Siksi olikin ihan positiivinen yllätys kun Alkoon saapui viime vuonna uusi Riesling varsin ryhdikkäällä The Lodge Hill Shirazilla vakuuttaneelta Jim Barry Winesilta.

Viinitalo Jim Barryn tukikohta sijaitsee Clare Valleyssa, maailmankuulun Barossan pohjoispuolella sijaitsevalla viinialueella, joka on tunnettu erityisesti korkealaatuisista Rieslingeistään mutta myös australialaisessa viitekehyksessä varsin freeseistä ja vivahteikkaista Shiraz- ja Cabernet Sauvignon -viineistään. Ei siis mitenkään huono valinta Alkon ostolta aussi-risukaksi! Tämä kyseinen viini tulee alueen eteläosissa sijaitsevan Watervale-kylän Florita-viinitarhalta, jossa rypäleet kypsyvät usein varsin kiitettävään kypsyysasteeseen samalla säilyttäen luonnollisesti korkean hapokkuuden.

Viini tuli siis vastaani viime joulukuussa kun kourallinen Suomen viinibloggaajia kokoontui Kalevankadun Winecellarsille viettämään pikkujouluja sokkomaistelun merkeissä. Maistelun aloittajana toimi tämä Blanc de Blancsin Anna Kärkkäisen tuoma Riesling. Koska olin kärsinyt flunssasta noin viikon päivät ennen pikkujouluja ja hajuaistini oli palannut vasta kyseisen päivän aamuna, ei maku- tai hajuaistini ollut mitenkään parhaassa terässään. Alla siis sen verran havaintojani mitä sain irti vajaakuntoisessa tilassani.

Väriltään viini on kohtalaisen nuorekkaan vihertävä. Seasta löytyy myös kevyesti viinikiven murusia.

Kohtalaisen ilmaisuvoimaisessa tuoksussa kuono kohtaa freesin raa'ahkosta aina varsin kypsään taittuvaa sitruksisuutta, hillitysti keltaista tropiikin hedelmää ja mukavasti tuntuvaa merellistä mineraalisuutta. Yleisilme on varsin nuorekas, mutta taittuu hieman makeahkoon suuntaan.

Viinin kuivaa ja hillityn hedelmäistä makua hallitsevat freesin omenaiset ja sitruunankuoriset elementit sekä hennon kiniininen bitterisyys. Suutuntumaltaan viini on kohtalaisen täyteläinen, pehmeäkin, mutta samalla yllättävänkin hapokas, rakenteikas ja jopa kirpeä. Seassa tuntuu olevan jännittävästi jopa aavistus tanniinista jämäkkyyttä, mutta samalla myös kohtalaisen matalan (12,2%) alkoholin luomaa herkkyyttä. Kokonaisuus on ihastuttavan freesi, rakenteikas ja puhdaspiirteinen, mutta samalla varsin nuorekas, suoraviivainen ja jopa mutkaton.

Jälkimaku toistaa melko uskollisesti keskimaun piirteitä: limettistä sitruksisuutta, raa'ahkoa omenaisuutta, kivistä mineraalisuutta ja kohtalaisen pitkään jatkuvaa bitterisyyttä.

Jim Barryn Watervale Riesling on todella mallikelpoinen ja ihastuttavan rakenteikas suoritus australialaiseksi Rieslingiksi – varsin toisenlaista tavaraa mitä yleensä Down Underista saadaan tänne asti – mutta se ei tasollisesti tunnu kuitenkaan hirveästi eroavan muista Alkon aussi-risukoista, ainoastaan tyylillisesti. Siinä missä Alkon Aussi-hyllyn kympin Rieslingit ovat enemmän helppoon terassisiemailuun, on Jim Barry Watervale Riesling selkeästi ensisijaisesti ruokapöytään; vaikkapa ruokaisamman salaatin tai keveiden merenelävien kumppaniksi. Viini kuitenkaan ei onnistu tarjoamaan mitään sellaista, mitä esimerkiksi vajaan parin kympin alsacelais-risukoista löytyy – viinistä tuntuukin huokuvan enemmän "hyvän kympin viinin" habitus. Viini on siis mitä ihastuttavin, enemmän rakenne kuin hedelmä edellä kulkeva uuden maailman Riesling, mutta aivan liian kovalla kädellä hinnoiteltu.

Viini kyllä voinee saada iän myötä parempaa arviota hinta-laatusuhteeseensa, sillä useat Clare Valleyn Rieslingit tunnetusti kypsyvän varsin mallikkaasti, enkä epäile näin rakenteikkaan mutta samalla tasapainoisen kypsän Rieslingin tekevän siihen sääntöön poikkeusta. Jos viinin haluaa siis napata testiin, suosittelisin korkkaamaan sen mielummin 5-6 vuoden ikäisenä kuin nyt.

Lyhyesti: Kuiva, rakenteikas ja bitterinen, mutta myös varsin nuorekas ja turhankin simppeli australialais-Riesling. Erittäin tasapainoinen ja vakavahenkinen, mutta melko arkinen esitys.

Arvio: Hyvä – todella mallikas, yhtä aikaa australialaisen kypsä mutta samalla keskieurooppalaista henkeä huokuva esitys, joka valaa luottamusta Clare Valleyn Rieslingeihin.

Hinnan (18,32e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti