Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


17.3.14

Pizzulin Schioppettino di Prepotto 2010

Pizzulin Schioppettino di Prepotto 2010
  • Valmistaja: Azienda Agricola Pizzulin Denis
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Colli Orientali del Friuli
  • Maa: Italia
  • Alue: Friuli-Venezia Giulia, Udine, Prepotto
  • Rypäleet: Schioppettino (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 139 SEK (~16,00e, Elokuu 2013, Systembolaget)
  • Hinta nyt: 139 SEK (~15,64e, Maaliskuu 2013, Systembolaget, beställningssortiment)


Jo pidemmän aikaa meikäläisen viiniostoksia ovat ohjailleet enemmän mielenkiinto ja kokeilunhalu, kuin kehutut, tutut ja turvalliset vaihtoehdot – etenkin kun yleensä joka paikassa suositellaan erityisesti runsaita, hedelmävetoisia ja omalla tavallaan turvallisia viinejä. Siksi valitsen mielummin viinin joka on tuntemattomalta alueelta / tuottajalta / rypäleestä, tms. – tuttuihin ja turvallisiin valintoihin tukeutuessa harvemmin onnistuu löytämään uusia elämyksiä, ainoastaan vanhojen uudelleenlämmittelyä. Rohkeasti uusia kokemuksia etsiessä ja kokeillessa mahdollisuus löytää jotain uutta ja ennenkokematonta on merkittävästi suurempi kuin vanhojen tuttujen alueiden / tuottajien / rypälelajikkeiden perkaaminen uusien elämyksien toivossa – tosin kyllä sitäkin onneksi aina sillöin tällöin onnistuu tapahtumaan!

Koska käyn aina pari kertaa vuodessa pohjoisessa, on samalla näppärää napata mukaansa jotain uutta ja jännittävää aivan rajan tuntumassa sijaitsevasta Haaparannan Systembolagetista – länsinaapurimme monopolissa kun tunnutaan harrastavan ennakkoluulottomammin rohkeita, uusia viinejä ja paljon harrastelijaystävällisempään hintaan. Viime kesänä mukaani tarttui kokoelma erilaisia valko- ja punaviinejä, joista yksi oli tämä Schioppettino-rypäleestä valmistettu udinelainen punaviini, aivan Slovenian rajan tuntumasta – valitsin viinin ihan rehellisesti siksi, että kyseessä oli uusi, meikäläiselle täysin tuntematon rypälelajike. Tästä lajikkeesta löytyy merkintöjä Italian ja Slovenian raja-alueilta peräti 1200. vuosisadalta, mutta 1800-luvun lopulla viinikirvaepidemia tuhosi valtaosan rypäleköynnöksistä ja lajike säilyi nykypäivään vain muutamien, yksittäisten istutusten avulla – vasta viime vuosina Schioppettino on ruvennut saamaan enemmän huomiota. Tuottaja ilmoittaa viinin kypsyneen 24kk ranskalaisissa 500l tynnyreissä.

Viinillä on kaunis, tumman rubiininen ja hennosti läpinäkyvä väri.

Lasista kohoaa kohtalaisen voimakas, moniulotteinen ja hyvin persoonallinen tuoksu, jossa Pohjois-Italian kirsikan ja tuoreen vadelman lisäksi tuntuu paljon piirteitä mm. Pohjois-Rhônen Syrah'sta: ruutia ja kevyttä savuisuutta, märkää metsämaata, erittäin paljon rouhittua mustapippuria, hieman kaneliin ja aasialaisiin mausteisiin taittuvaa aromaattisuutta ja kevyttä orvokkisuutta. Pelkästään nokan perusteella viini vaikuttaa olevan todella kiehtova ja omaperäinen tapaus! Vasta pitkään avauduttuaan tammi rupeaa erottumaan kokonaisuudesta – ja silloinkin vain melko hentona, hyvin integroituneena tumman mausteisena taustajuonteena.

Viinillä on keskitäyteläinen, hyvin hapokas ja todella napakka habitus, jonka makumaailmasta erottuu Italian viineille kyypillistä kirsikkaisuutta ja hapankirsikkaa, mutta myös karpaloa, suhteellisen voimakastakin valkopippuria, orvokkia, kevyttä savuisuutta, hillittyä nahkasatulaa ja eläimellisyyttä sekä hentoa, kalkkista mineraalia. Kokonaisuus on maultaan varsin intensiivinen, mutta voimakkuudestaan huolimatta alusta loppuun erittäin raikas. Kokonaisuuden seasta erottuvat tanniinit ovat melko vähäisiä, mutta hieman rustiikkisluontoisesti vihertäviä ja puruvoimaisia. Kuten tuoksussakin, tammisuus rupeaa tuntumaan vasta viinin avauduttu pidempään – ja silloinkin lähinnä kevyenä santelipuumaisuutena ja hennosti puisevana karvautena, joka pysyttelee maltillisesti taustalla, antaen rypäleiden omien aromien pysyä mallikkaasti etualalla. Alkoholi (13,5%) pysyy mallikkaasti alusta loppuun poissa kuvioista.

Lopuksi suuhun jää melko nahkainen, rouhitun pippurinen, punertavan karpaloinen ja kevyen savuinen jälkimaku; myös hentoa tammen suklaata ja aavistus makeampaa mausteisuutta häilyy muiden aromien alla, mutta melko huomaamattomana. Viini jättää pitkän, raikkaan, kevyesti kirpeään taittuvan ja luonteikkaan jälkivaikutelman, jossa tanniinit kuivattavat kevyesti suuta jälkeenpäin.

Pizzulinin Schioppettino on todella hurmaava, napakka, intensiivinen ja omintakeinen tapaus: kuin täydellinen fuusio pohjoisitalialaista, hapankirsikkaista punaviiniä ja Pohjois-Rhônen tiukkaa, pippurista ja robustia Syrah'ta. Lisäksi viinin hieman robusti, perinteiset rustiikkiset viinit mieleen tuova ilmaisu toi mieleeni toisen alueella viljellyn rypälelajikkeen, Refoscon. Tässä viinissä on luonnetta ja rakennetta vaikka muille jakaa, ja uskon viinin kestävän varsin vaivatta kohtalaisen pitkääkin kellaria – on tosin vaikea sanoa miten Schioppettinot kehittyvät iän kanssa, näin kattavamman kokemuksen puutteessa.

Viini tarttui siis Systembolagetin perusvalikoimasta, mutta näköjään viini on uuden vuosikerran myötä siirtynyt tässä viimeisen reilun puolen vuoden aikana tilausvalikoimaan. Suosittelen joka tapauksessa kaikkia Ruotsin puolella lähiaikoina pyöriviä italialaisten viinien faneja metsästämään tätä viiniä näppeihin – viinissä tuntuu olevan kaikki kohdallaan eikä se tunnu laatuunsa nähden edes kovinkaan hinnakkaalta tapaukselta.

Lyhyesti: Voimakkaan pippurisuuden hallitsema rakenteikas, robusti, tasapainoinen ja kaikin puolin herkullinen tuttavuus Koillis-Italiasta, Slovenian rajalta. Jos Syrah tuntuu pippuriselta lajikkeelta, jää se tämän viinin perusteella selkeästi Schioppettinon jalkoihin.

Arvio: Erinomainen – tämän yhden viinin perusteella Schioppettino tuntuu olevan todella mainio tapaus: rypäleestä tuntuu saavan sekä ihastuttavan intensiivistä ja moniulotteista makumaailmaa että rakenteikasta meininkiä ilman liiallista konsentraatiota tai tappiin väännettyä alkoholia. Lisää tällaista!

Hinnan (16,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti