Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.1.13

Nøgne Ø Junmai Sake 2011

Nøgne Ø Junmai Sake 2011
  • Valmistaja: Nøgne Ø
  • Tyyppi: Sake, Yamahai Muroka Junmai-Shu
  • Maa: Norja
  • Alue: Grimstad
  • Riisi: Ginpu (100%)
  • Koko: 0,35
  • Hinta ostohetkellä: 12,29e (Syyskuu 2012, Alko, erikoisvalikoima)
  • Hinta nyt: 12,39e (Tammikuu 2013, Alko, erikoisvalikoima)
Härkää sarvista. Päätin siis työporukkamme kanssa järjestämämme kokkaus-illan rohkaisemana kokeilla tehdä itse sushia, alusta loppuun omin käsin. Alun perin suunnitteilla oli korkata joku valkoviini – lähinnä joku raikas Chablis tai Riesling – mutta sitten muistin jääkaapissa makaavan erikoisuuden, eurooppalaisen saken.

Viime syyskuussa mielenkiintoni heräsi toden teolla huomatessani Arkadian Alkon uutuuksissa lempipanimoni, Nøgne Ø:n, valmistamaa sakea. Yhtiön seikkailuja aktiivisesti seuraavana tämä ei tullut varsinaisena yllätyksenä, vaan se, että näin harvinaislaatuista tavaraa saatiin Suomeenkin asti. Sake on kuitenkin ollut lähinnä japanilaisten kotimaassaan harrastama erikoisuus, joka ei ole juurikaan levinnyt muiden maiden ruokakulttuuriin. Nøgne Ø onkin ensimmäinen (ja ymmärtääkseni edelleen ainoa) Euroopassa omaa sakeaan valmistava taho. Olutpanimo on todennäköisesti saanut alkuinnoituksensa juomaan perinteisellä sake-hiivalla valmistetulla oluellaan, Red Horizonilla; sakejaan varten panimo on hankkinut sekä hiivapohjan että oikeanlaiset riisit suoraan Japanista, joten materiaalit ovat samat kuin alkuperäisessä tavarassa – ainoastaan valmistajat ovat pohjoismaisia oluenharrastajia, mikä voi vaikuttaa lopputulokseen. Muutamia laadukkaita (ja myös laaduttomia) japanilais-sakeja maistaneena on vähintäänkin mielenkiintoista päästä tarkastamaan mitä siellä Norjassa oikein osataan (olutta nyt ainakin!)

Luokitukseltaan tämä sake on 山廃無濾過純米酒 (Yamahai Muroka Junmai-Shu), jossa 山廃, "Yamahai" viittaa saken valmistusmenetelmään, joka on modernia metodia hitaampi ja työläämpi, mutta tuottaa runsaampia ja aromikkaampia sakeja; 無濾過, "Muroka" tarkoittaa suodattamatonta – sake on kirkastettu, mutta sitä ei ole kuitenkaan hiilisuodatettu, eli siinä on tavallista suodatettua sakea voimakkaammat aromit; 純米酒, "Junmai-Shu" viittaa riisin kiillotusasteeseen, jossa riisistä "kiillotetaan" uloimmat, sakenvalmistuksessa käyttökelvottomat osat pois – Junmai-Shu-sakeen käytetystä riisistä vähintään 30% on kiillotettu pois, mikä on alin ns. laatusaken kiillotusaste (korkeintaan 30% kiillotetusta riisistä valmistettua sakea pidetään halpana pöytäsakena, ei laatusakena.)

Väriltään sake on hyvin hailakan neutraali, sävyltään kevyesti vihertävänkeltaiseen taittuva.

Tuoksussa on päällimmaisenä sitä imelää viljaisuutta, jota ei voi kuvitella löytävänsä muualta kuin sakesta – siinä mielessä lasista vaikuttaa löytyvän aitoa tavaraa. Seassa on kuitenkin myös verkkomelonia, riisiä ja mausteisuutta, mutta mielenkiintoisesti tämä on kyllä tuoksultaan viinillisin sake, mitä on koskaan vastaani tullut. Vaikea paikallistaa mikä aromi mahtaa olla kyseessä, mutta kenties se on jotain hentoa, grünerveltlinermäistä sitruksisuutta ja kypsää päärynää.

Maultaan sake jatkaa enemmän tuoksun viitoittamalla viinillisellä tiellä enemmän kuin perinteisten japanilaisten sakejen suunnalla. Kohtuullinen, mutta selvästi havaittava (25 g/l) sokeri on varsin tyypillisen saken verran, vaikkakin useimmat maistamani saket ovat olleet tätä kuivempia. Tästä huolimatta tämä ei maistu läheskään yhtä pehmeältä ja makealta. Yleisvaikutelmaa hallitsee makea, muttei aivan imeläksi vetävä viljaisuus ja mehevä hunajameloninen ja kypsän päärynäinen hedelmäisyys, mutta kokonaisuuteen tuo mukavaa ronskiutta ja luonnetta melko voimakas, kevyen pippurinen ja voimakkaan aromikas mausteisuus, joka asettaa varsin mukavan vastapainon melko runsaalle ja suuntäyttävälle viljaisuudelle ja hedelmäisyydelle. Hapokkuus on juomatyylille ominaisesti erittäin matalaa, käytännössä olematonta, minkä vuoksi varsin hillittykin jäännössokerisuuskin näyttäytyy selvästi valkoviinejä päällekäyvämpänä; tämän lisäksi hapokkuuden puutteen vuoksi saken maku ei ole erityisen intensiivinen tai voimakas, vaikka runsas onkin. Erikoisesti runsaanpuoleinen (16%) alkoholi tuntuu selvästi maussa ilman varsinaista poltetta tai lämpöä.

Jälkimakuun jää hentoa päärynäisyyttä, viljaisuutta ja kevyen aniksista mausteisuutta, joista muut häipyvät melko pian, mutta kevyt, Sambuca-mainen aniksisuus tuntuu varsin pitkään kielen keskiosissa.

Yleisesti olen todella yllättynyt. Positiivisesti, jopa. En tiedä kuinka tyylipuhtaana esityksenä japanilaiset pitäisivät tätä Nöggiksen tuotosta, mutta omaan makuuni tämä toimi paremmin kuin monet muut maistamani saket – runsaasta makeudesta huolimatta tämä sake ei ollut hallitsevan imelä, minkä lisäksi sakesta löytyi sekä varsin persoonallista mausteisuutta ja kokonaisuus oli jopa yllättävänkin viinillinen, mutta siitä huolimatta todella selvästi sake. Harvinaisen tasapainoinen esitys, sekä erityisen kohtuullisesti hinnoiteltu suomen varsin korkean saken hintatason huomioon ottaen.

Sake kuitenkin on varsin persoonallinen juomatyyli – jopa sakeen tottuneena pullon puolikas menee juuri ja juuri ruoan kanssa. Siksi suosittelenkin jakamaan pullon kahden-kolmen hengen porukassa. Toisaalta, jos kiirettä ei ole, sake säilyy aikaisemmasta kokemuksesta vajaan viikon avattuna jääkaapissa.

Mutta niin, se ruoka. Pakko myöntää, ymmärrän kyllä saken ja sushin liiton – etikalla ja sokerilla maustettu/makeutettu tahmea sushiriisi on varsin haasteellinen pari viineille, mutta sakesta riisin makeus vei ainoastaan liian makeuden ja korosti sen luonteikasta mausteisuutta. Lisäksi juoma selvisi vaivatta niin sushien maustamiseen käytetystä sake-tahinitahnasta että wasabista. Yleisesti todella mallikas suoritus norjalaisilta; pakko nostaa hattua sekä osaamisesta että kokeilunhalusta! Ja korkealle!

Lyhyesti: Erittäin tasapainoinen, persoonallisen mausteinen ja miellyttävän viinillinen sake Norjasta.

Arvio: Erittäin hyvä – tyylipuhdas esitys eli ei, allekirjoittaneeseen tämä tapaus upposi jopa paremmin kuin monet aidot japanilaissaket. Odotankin mielenkiinnolla panimon "tyylikkäämpiä", korkeamman kiillotusasteen sakeja! Lisäpisteitä japaniksi kirjoitetusta etiketistä.

Hinnan (12,39e) ja laadun suhde: Hyvä – sake on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti