Cornelissen Munjebel Bianco 8
- Valmistaja: Azienda Agricola Frank Cornelissen
- Tyyppi: Oranssi viini, Vino da tavola
- Maa: Italia
- Alue: Sisilia
- Rypäleet: Garganega (70%), Catarratto (15%), Carricante (10%), Coda di Volpe (5%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: ~35,00e (Helmikuu 2014)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Cornelissen maistelun 2. flightin viimeinen viini oli vuosikerran 2011 rypäleistä valmistettu Munjebel Bianco 8, Cornelissenin näkemys "valkoviinistä". Kyseessä ei siis ole mikään tavallinen, nykyaikainen valkoviini, vaan useita kuukausia kestävän käymisprosessin aikana kuorien kanssa maseroitunut skin contact white, eli tuttavallisemmin oranssi viini. Viini on valmistettu vain suht korkealta, Etnan rinteestä löytyvien tarhojen valkoisista rypäleistä ja se on pullotettu suodattamattomana ilman lisä- tai säilöntäaineita.
Väriltään viini on hieman vaaleampi kuin aiemmat maistellut Munjebel Biancot, 4 ja 7: vaalean ja hennosti hailakan oranssiin taittuvan kellertävä ja kevyen samea. Siinä missä MB 4 & 7 muistuttivat karamellimaltaan värjäämiä IPA-oluita, muistuttaa MB 8 ulkonäöllään belgialaista saisonia tai tripeliä.
Aiempiin, yrttisiin ja persoonallisiin Munjebel Biancoihin verrattuna Kahdeksikko on selkeästi hedelmävetoisempi – rusehtavaa omenaa, persikkaa, greippisyyttä, kevyttä passiohedelmää – mutta seassa tuntuu myös hieman minttuista yrttisyyttä, sekä jonkinlaista palealemaista olutmaisuutta, josta on vaikea saada kiinni. Ehkä tuoksun hedelmät tuovat mieleeni uuden maailman aromaattiset humalalajikkeet? Avautuessaan tuoksuun tulee mukaan myös aavistus hunajaa ja jännittävää, hennon autolyysistä leivoksellisuutta.
Tuoksun runsas ja mehevä hedelmäisyys kyllä johtaa makupuolen runsaaseen, överiaromaattista jenkki-IPAa muistuttavaan hedelmätykitykseen, mutta samalla se johtaa hieman harhaan – noin mehevän tuoksun perusteella voisi viinin olettaa olevan kypsänmehevä ja täyteläinen, mutta MB 8 on Cornelissenin totuttuun tyyliin kuiva, tuntuvan hapokas, napakka ja jopa poskipäitä viiltävän kirpakka. Runsaan mutta kaikin puolin kuivan trooppisen hedelmäisyyden ohelta löytyy myös hyvin runsasta ja moniulotteista yrttisyyttä, tuorepuristettua omenamehua, hentoa nahkaisuutta, pomeranssisuutta ja hapahkoa vehnäolutmaisuutta. Kepeä tanniinisuus korostaa omalta osaltaan jo valmiiksi tiukanpuoleista suutuntumaa.
Napakka keskimaku johtaa kirpeään jälkimakuun, jossa tuntuu runsaasti viheromenaisuutta, kuivattuja yrttejä, kirpeää passiota, kuivaa hunajaisuutta, hapahkoa vehnäolutta ja aavistus maltaisuutta.
Siinä missä Munjebel Biancot 4 ja 7 olivat varsin lambic-maisia viinejä, onnistuu MB 8 menemään vielä askeleen pidemmälle – tämä on jo kuin puuttuva lenkki viinien ja oluen välillä! Viinistä löytyy paljon viineistä tuttuja aromeja, mutta sellaisessa muodossa, että sokkona olisi jo lähestulkoon mahdotonta sanoa, että mitä olutta tai siideriä lasissani on – viini ei tulisi ensimmäisenä mieleen! (Ei edes ulkonäön perusteella.)
Mutta vaikka viini on varsin extreme melkein millä tahansa mittarilla mitattuna, on se myös äärimmäisen ihastuttava ja herkullinen tapaus! Ei tietenkään kaikkien viininystävien mielestä, varmastikaan – tätä viiniä arvostaakseen on osattava ymmärtää myös belgialaisten lambic- ja sour ale- sekä jenkki-IPA-oluiden että rutikuivien siidereiden päälle. Siltikin voi olla, että viinin pointti menee liian fiksun vitsin tavoin täysin ohitse. Jos kuitenkin viini onnistuu aktivoimaan mielihyväkeskuksen, iskeytyy se sinne varmasti – ja lujaa! Munjebel Bianco 8 on selkeästi eri tyylinen kuin sitä ennen maistelussa testatut 4 ja 7; runsaassa hedelmäisyydessään jopa tietyllä lailla helpostilähestyttävämpi ja ymmärrettävämpi kuin nuo aiemmat, "villimmät" Munjebel Biancot. Silti yksikään viineistä ei ole varmasti helpostilähestyttävä, jos belgialaiset lambicit ja sour alet eivät ole tuttuja ja valkoviinipuoleltakin tuttuja ovat vain modernit, pehmeät ja hedelmäiset viinit.
Sen perusteella miten Munjebel Bianco 4 on hieman kehittynyt, uskaltaisin povata tälle hyvin nuorelle Kahdeksikolle varsin lupaavaa tulevaisuutta kellarissa. Viini on erittäin ihastuttava ja herkullinen – jos sattuu pitämään tiukoista, rutikuivista, kepeistä, kirpeistä ja hapahkoista viineistä – jo nyt, mutta seuraavien +5 vuoden aikana viini varmasti tulee myös hieman rauhoittumaan sekä kehittämään edelleen lisää persoonallisuutta (joskin Cornelissenin viinit ovat vihoviimeisiä tapauksia, joita voisi persoonallisuuden puutteesta).
Lyhyesti: Ilman lisä- tai säilöntäaineita valmistettu kirpeä, runsaan trooppisen hedelmäinen ja rutikuiva "natural"-viini, joka muistuttaa enemmän jenkki-IPAa, hapahkoa belgiolutta tai rutikuivaa siideriä kuin mitään viiniä.
Arvio: Tyylikäs – hyvin jännittävä, kiehtova, mielikuvitusta kutkutteleva ja juuri sopivalla tavalla haastava oranssi viini. Olen myyty.
Hinnan (~35,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti