Mikkeller It's Alive! 2008
- Valmistaja: Mikkeller
- Tyyppi: Olut, Belgi, Sour Ale
- Maa: Tanska
- Alue: Sjælland, Kööpenhamina
- Mallas: Cara-, Pale
- Humala: Hallertauer, Styrian Goldings
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 5,00e (Tammikuu 2014, Ravintola Pikkulintu)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Tammikuussa Pikkulinnun vesivahinkotarjouksia ihmetellessämme päätimme palata parin mainion, mutta loppupeleissä melko tyypillisen oluen jälkeen takaisin kuriositeettilinjalle. Baarin kylmäkaapista valikoitui "Mikkellerin Orval", jyhkeään kuohuviinipulloon pullotettu It's Alive!
It's Alive! on siis Mikkellerin tribuutti Belgian trappistioluiden outolinnun, Orvalin suuntaan – tämä kyseinen olut eroaa muista trappistioluista nimittäin sillä, että oluesta löytyy ns. "brettaa" (Brettanomyces-hiivaa), joka suurissa määrin pilaa viinin tai oluen, mutta pienissä määrin voi tuoda mitä ihastuttavimpia, villejä ja maalaisia vivahteita niin tuoksuun kuin makuun. Mikkellerin It's Alive! on tehty melko lailla samoista ainesosista kuin aito Orval, aina brettaa myöten. Oluen nimi myös viittaa brettaan, sillä brettaiset oluet ja viinit yleensä kehittyvät varsin jännittäviin suuntiin vuosien myötä – tämäkin olut on siis tietyssä mielessä jatkuvasti "elävä" tapaus. Ja ikäähän olut oli ehtinyt saada ihan mukavasti – n. 5 vuotta – ennen korkkaamista! Mikkeller itse asiassa lupaa oluelle näihin päiviin asti kestävyyttä, sillä olut on pullotettu 2008 ja parasta ennen -merkintä on juurikin tälle vuodelle. Kreivin aikaan lähti pullo auki!
Oluen aavistuksen samea, syvän punaruskea väri ei hirveästi muistuta aitoa, melko vaaleanruskeaa Orvalia. Lasiin kaadettaessa olut ei kuitenkaan käyttäydy kovinkaan villisti, vaan lasiin nousee melko kevyt ja nopeasti haihtuva, vaalea vaahto.
Tuoksu on enemmän lambicit mieleen tuovalla tavalla kirpeä ja hapahko, kuin varsinaisen Orval-mainen. Seassa tuntuu kyllä myös kepeästi brettaisen villejä ja hennon likaisia piirteitä, mutta ensisijaisesti tuoksu on viheromenainen, sitruksinen, kesäinen ja yrttinen sekä brettaisen likaisista piirteistään huolimatta varsin raikas.
Suussa on selvää, ettei hiljattain testatun Santa's Little Helper 2007:n tavoin myöskään tämä olut ole kestänyt kiitettävästi ikää – hiilihapot ovat varsin vaatimattomia ja suutuntumaltaan olut on pehmeä ja täyteläinen. Makumaailma on kuiva, hapahko ja persoonallinen: siinä tuntuu vanhaa, hieman jo pehmeäksi mennyttä omenaa, vaahterasiirappista maltaisuutta ilman tippaakaan siirappimaista makeutta, yrttiä, keksisyyttä ja omintakeista umamisuutta. Kokonaisuus on varsin jännittävä, ei tämä ole ainakaan tässä kunnossa erityisen "Orval", vaan ennemminkin tuntuvamman maltainen lambic.
Melko aromaattinen jälkimaku on hapahkon kirpeä, mutta samalla melko pehmeä. Kielelle jää pitkäkestoinen ja jatkuvasti kehittyvä, mausteinen, ylikypsän omenainen, maanläheinen, hennosti brettaisen nahkainen ja keskimaun tavoin kaikessa persoonallisuudessaan jännittävä jälkimaku, johon katkerohumalointi tuo kohtalaisella menestyksellä myös freesiä karvautta.
It's Alive! on kyllä varsin persoonallinen tapaus, mutta toisin kuin Mikkellerin nokkamies, Mikkel Borg Bjergsø, joka on hehkuttanut omaa oluttaan vielä aitoa Orvalia paremmaksi, en kyllä itse sanoisi mestarin olevan vielä päihitetty. Oluen suurin ongelma on sen iän myötä liian laiskaksi päässyt hiilihappoisuus, mikä syö huomattavasti oluen raikkautta ja juotavuutta. Onneksi olut ei ole maltaisuudessaan imelänmakea, kuten yhtä lailla hiilihapponsa hukannut Santa's Little Helper 2007, vaan varsin kuiva – ja brettan ansiosta raikastavan happamankirpeä – minkä vuoksi olutta kyllä siemailee varsin ilokseen näinkin matalilla hiilihapoilla. Olut ei kuitenkaan tarjoa sellaista hekumaa, mitä voisin sen kuvitella tarjoavan nuorempana, raikkaampana ja ryhdikkäämpänä, mutta sen sijaan sitä hörppii ihmetelläkseen niitä persoonallisia ja kiehtovia nyansseja mitä pitkä ikä ja pullossa möyrinyt Brettanomyces-hiiva ovat saaneet aikaiseksi.
Rehellisesti olisin kuitenkin voinut odottaa tämän ikäiseltä bretta-oluelta paljon rankempiakin, tiukan rustiikkisia, nahkaisia ja likaisia aromeja – It's Alive! oli nimittäin iäkkääksi, bretta-lisäyksellä vitaminoiduksi olueksi harvinaisen sisäsiisti tapaus. Kyllä tätä voi ihan hyvin "sour aleksi" nimittää, sen verran hapahkoa makumaailmaa oluella oli tarjota, mutta monien hapahkojen belgien rinnalla tämä olut jäi melko pehmeäksi ja helpoksi – joskin myös persoonalliseksi ja mielenkiintoiseksi – esitykseksi.
Lyhyesti: Ihan kiitettävään ikään ehtinyt, Brettanomyces-hiivalla tuunattu belgihenkinen olut, jonka tarkoituksena olisi olla niin tribuutti arvostetulle Orval-trappistioluelle, kuin myös sen haastaja. Oluesta löytyy paljon kiinnostavia, iän ja brettan tuomia vivahteita, mutta olut kärsii kypsymisen myötä turhan innokkaasti karanneesta hiilihaposta, mikä tekee kokonaisuudesta hieman laiskan ja väsähtäneen.
Arvio: Hyvä – kokemuksena It's Alive! oli varsin mielenkiintoinen, persoonallinen ja hyvin tehty olut, mutta harmi kyllä oluen väsähtänyt ilmaisu pakostakin rokottaa sen arvosanaa – tästä huolimatta oluen hinta-laatusuhde Pikkulinnussa (5 euroa 0,75 lestistä) on jo naurettavan erinomainen! Mutta en voi tässä olla miettimättä olisiko olut kestänyt ikää paremmin kruunukorkin alla, sillä Pikkulinnussa kolmesta maistetusta iäkkäästä Mikkelleristä parhaimpana oli säilynyt porukan ainoa kruunukorkin alle suljettu olut, Santa's Little Helper 2006. Onhan tämmöinen skumppapullo vaikuttava ilmestys, mutta jos se ei palvele kypsyttäjien tarpeita, onko se loppupeleissä oikeasti järkevä ratkaisu?
Hinnan (5,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – olut on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti