Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.4.14

Valdivieso Rosé Sec

http://www.alko.fi/tuotteet/520667/
Valdivieso Rosé Sec
  • Valmistaja: Viña Valdivieso
  • Tyyppi: Kuohuviini
  • Maa: Chile
  • Alue: Valle Central, Curicó
  • Rypäleet: Muscat Blanc à Petit Grains (90%), Merlot (10%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 8,47e (Huhtikuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: 8,47e (Huhtikuu 2014, Alko)

Tässä pääsiäisen alla ilmestyi meikäläisen oven taakse maahantuojalta muutama näytepullo ihmeteltäväksi. Ensimmäiseksi testiin päätyi tämä chileläinen kupliva rosée.

Viinin tuottanut Viña Valdivieso on Chilen vanhin kuohuviinitalo: se on nimittäin perustettu jo reilusti yli sata vuotta sitten, vuonna 1879 – melko vaikuttava temppu ottaen huomioon, kuinka valtaosa chileläisistä viinitaloista on vasta muutaman vuosikymmenen ikäisiä. Valdivieso kuitenkin ryhtyi laajentamaan tuotantoaan ja tuottamaan kuohuviinien ohelle tavallisia, kuplattomia viinejä vasta 1980-luvun lopulla.

Tämä kyseinen viini pohjautuu viinitalon kuplivaan Moscatel-viiniin, jolle on annettu punertavaa väriä uuttamalla viinissä pientä määrää punaisia Merlot-rypäleitä kuorineen. Kuplat on saatu charmat-menetelmällä, eli käyttämällä viini terästankeissa paineen alla. Viini on pullotettu monista chileläisistä kuohuviineistä tyypilliseen, profiililtaan keskeltä pullistuneeseen pulloon siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä on jotakuinkin ainoa pullomalli, jota maasta saa. Pakko myöntää, että näissä puteleissa hieman ärsyttää se, miten pullo keinahtelee jääkaapissa ja aina saa pelätä mahtaako pullo lähteä liukumaan ulos kun avaa oven!

Lasissa viinillä on tasainen ja syvä vadelmaisen vaaleanpunainen väri, kuplia poreilee innokkaasti pintaan. Hiljattain shamppanjamarkkinoilla ihasteltujen roséeshamppisten jälkeen en voi olla saamatta mielleyhtymiä muumilimuun.

Lasista kohoaa hyvin makean marjainen ja kypsän sitruksinen tuoksu. Seasta voi erottaa hentoa, muskattimaista kukkeutta, mutta pinnassa tuntuu erityisesti kypsää mansikkaisuutta, makeaa vadelmaa ja jopa hentoa luumuisuutta. Taustalla värjöttelee hentoa hunajaisuutta ja myöhemmin, viinin avauduttua sekaan tulee myös kevyttä kumimaisuutta. Rehellisesti sanottuna tuoksu muistuttaa enemmän marjamehua tai limonadia kuin klassista kuohuviiniä.

Maku on puolikuivahko ja pehmeä, mutta hieman epämääräinen: siinä on kyllä uuden maailman roséekuohuville tyypillistä, kepeää marjaisuutta, mutta muskattinen, melko hallitsevakin kukkaisuus sekä hunajaisuus tekevät kokonaisuudesta jotenkin enemmän limonadimaisen oloisen, mitä viinin 25 g/l jäännössokeri tuntuu edelleen korostavan. Mousse on melko runsas, mutta kupliltaan suhteellisen limonadimainen ja lyhytkestoinen. Hapot tuntuvat olevan melko vähäisiä, joten ryhti on lähinnä kuplien varassa. Kun ne haihtuvat kieleltä, viini tuntuu hieman lässähtävän suussa.

Jälkimaku on kypsän vadelmainen, makean mansikkainen ja hennon mustikkainen. Seassa on myös aavistuksen verran särmää tuovaa mausteisuutta, mutta tästä huolimatta suuhun jää melko lyhyt, lempeä, makean kirsikkainen ja suht harmiton jälkimaku.

Itselleni viini ei suoraan sanottuna onnistunut kolahtamaan, sillä kokonaisuus muistutti enemmän limonadia kuin kuohuviiniä – itse kun tuppaan tykkäämään lähinnä kuivista kuplivista, tai sitten vaihtoehtoisesti kunnolla makeista jälkiruokakuohuvista. Nämä välimuotoskumpat, joissa sokeri vain pehmittää särmiä ja naamioi rypäleiden omia aromeja makeuden alle eivät yksinkertaisesti toimi.

Sen sijaan jos nyt vapuksi on hakusessa jokin kupliva, jolla voisi saada juhlan tuntua, mutta kuivat, kirpakat ja monesti aromeiltaan hiivaiset laatukuohuvat eivät maistu, on tämä Valdivieson puolikuiva rosée varmasti turvallinen ja helppo ratkaisu. Kyllä tällä saa nyt enemmän juhlan tuntua kuin vääntämällä muumilimpparipullosta korkin auki, vaikka maussa ei kovinkaan suurta eroa ole!

Lyhyesti: Pehmeä, lempeä, helppo, runsaan marjavetoinen ja kohtalaisen limonadimainen puolikuiva roséekuohuva Chilestä.

Arvio: Keskinkertainen – kuivemmista ja rakenteikkaamista kuohuviineistä pitävään makuuni tämä viini oli turhan limonadimaisen marjaesanssinen ja makeanpuoleinen esitys. Viini kuitenkin lienee ihan näppärä vappuskumppa niille, jotka eivät rutikuivista kuohuvista perusta. Hinnalla kun viini ei ainakaan ole pilattu.

Hinnan (8,47e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti