Boulevard Smokestack Series Dark Truth Stout
- Valmistaja: Boulevard Brewing Co.
- Tyyppi: Olut, Imperial Stout
- Maa: Yhdysvallat
- Alue: Missouri, Kansas City
- Maltaat: Amber 50, Cara 120, Cara 300, Honey Naked Oat-, kaura-, paahdettu ohra-, pale-, ruis-, suklaa-, suklaaruis-, vehnä-
- Humala: Citra, Magnum, Perle, Zeus
- Koko: 0,355
- Hinta ostohetkellä: 9,95e (Maaliskuu 2014, Alko, erikoisvalikoima)
- Hinta nyt: 9,95e (Huhtikuu 2014, Alko, erikoisvalikoima)
Kaappini perällä on ollut kypsymässä jo melko pitkään useammalla mainiolla oluella vakuuttaneen Boulevard-panimon Smokestack-sarjan Dark Truth -niminen imperial stout. Tämänkertainen arvioni ei kuitenkaan kerro tuosta putelista, vaan toisesta samanlaisesta, jonka ostin hiljattain Arkadian Alkosta huomattuani kyseistä olutta edelleen sieltä löytyvän – onhan se aina hauskaa sekä syödä kakku että säästää se! Vanha Dark Truthini jäi siis edelleen keräämään kellariin ikää.
Tosiaan, tuo maanmainio Boulevard Brewing on näkynyt blogissani ainakin mainioiden Single- ja Double-Wide IPA -arvioiden muodossa, minkä lisäksi olen ehtinyt myös katsastaa Dark Truthin pikkuveljen, edelleen Arkadian hyllyiltä löytyvän Bully! -portterin. Kaikki panimolta maistamani oluet ovat olleet varsin verratonta tavaraa, mutta kovin usein niitä ei ole tullut ostettua, kiitos melko suolaisen hinnoittelun. Journalismin nimissä tämäkin pullo tuli totta puhuen ostettua, toivottavasti ei aivan turhaan! Ainakin oluen speksit (kauraa, ohraa, ruista ja vehnää rohkeasti yhdistelevä mallaspohja, belgihiiva ja tumman ruokosokerin tuoma boost) lupailevat hyvää!
Ulkonäöltään olut on kunnon imperial stoutien henkeen täysin läpinäkymätön ja pikimusta. Oluen päälle kohoaa innokkaasti beigenruskea, varsin runsas, kuohkea, kestävä ja mukavasti pitsiä jättävä vaahtohattu.
Tuoksu on erittäin kompleksinen: ensivaikutelmaltaan olut on ihastuttavan hedelmäinen, mistä lienee kiittäminen belgihiivaa. Hedelmän alta paljastuu varsin tummanpuhuvaan ulkonäköön nähden suhteellisen hillittyä paahteisuutta ja makeaa lakritsisuutta, morttelissa jauhettuja yrttejä, kevyesti appelsiinista sitruksisuutta ja hennosti havuisia humalan aromeja.
Parin suuntäyttävän paksun ja suorastaan tahmean imperial stoutin jälkeen Dark Truth on selkeästi hillitympi tapaus, omassa viitekehyksessään peräti keskitäyteläinen, joskin yleisellä oluttasolla varsin tuhdista päästä. Makumaailma on hyvin suklainen, maltillisesti siirappisen maltainen ja aluksi lempeän maitokahvinen, taittuen sitten tiukempaan ja karvaampaan espressoisuuteen ja aromikkaaseen kolaisuuteen. Taustalla tuntuu häivähdyksiä suolaisesta salmiakkisuudesta. Hiilihappoisuus on oluttyylille ominaisesti varsin hillittyä, minkä vuoksi olut on makunsa lisäksi myös suutuntumaltaan varsin kermainen – toki oman lisänsä varmasti antaa kauran tuoma pehmeys. Yleisesti makumaailma on selvästi sekä kuiva että makea olematta loppupeleissä silti selkeästi kumpaakaan.
Jälkimaku on pitkä ja siinä katkerohumalointi pääsee lopulta monimuotoisen mallasrungon alta esiin tehden oluen loppuliu'usta kohtalaisen karvaan. Oluesta jää suuhun tummapaahteisen kahvinen, jopa kahvinporoinen ja kevyen salmiakkinen jälkivaikutelma.
Dark Truth Stout on kuin jännittävä sekoitus kahvia, kokista ja kermavaahtoa. Balanssi on saatu hiottua varsin erinomaiseen kuntoon: olut ei vaikuta missään vaiheessa hallitsevan tahmaisen makealta, eikä liian kuivalta tai tiukan paahtuneelta. Molempia puolia oluesta kyllä löytyy, mutta ne on saatu hienolla tavalla tasapainottamaan toisiaan. Myös makumaailma on hurmaavan moniulotteinen ja siitä löytyy yhtä lailla tasapainoisella tavalla niin monia maltaan vivahteita kuin aromaattista humalaakin. Pähkinänkuoressa Dark Truth on kaiken kaikkiaan ihastuttava ja moniulotteinen jenkkistout.
Tästä huolimatta on pakko myöntää, että olut on – kuten myös Smokestack-sarjan Double-Wide IPA – piirun verran tyyris tapaus. Tämä on kyllä uskomattoman moniulotteinen ja ennen kaikkea vaikuttavan tasapainoinen olut millä tahansa mittapuulla mitattuna, mutta kymppi reilun kolmanneslitran pullosta rupeaa olemaan jo melko suolaista pelkästään baarihinnalla, myymälähinnasta nyt puhumattakaan. Laatuunsa nähden olut ei ole ihan mahdottoman hintainen ja mielelläni minä tämmöistä uudelleenkin ostaisin, mutta kun niin ikään Jenkeistä tuleva, samankokoiseen pulloon pakattu ja samassa tyylissä ja tasossa painiva Founders Imperial Stout maksaa puolet tästä, en kyllä näe mitään järkeä ostaa tätä uudelleen. Sääli sinänsä – tietyllä tapaa Boulevardin piirun verran maltillisempi ja enemmän tasapainoa kuin monoliittista massiivisuutta painottava tyyli oli näistä kahdesta jopa enemmän mieleeni.
Lyhyesti: Uskomattoman tasapainoinen, moniulotteinen ja herkullinen imperial stout, joka jatkaa Boulevard Brewingin katkeamatonta laatuoluiden suoraa. Tällaisella kattauksella Boulevard mennee meikäläisen lemppariksi Atlantintakaisista panimoista.
Arvio: Täydellinen – pitkästä aikaa imperial stout, jonka pääpaino ei ole ylettömän massiivisessa ilmaisussa, vaan enemmän tasapainoa ja monimuotoisuutta korostavassa tyylissä. Vaikka siis onhan oluessa kyllä paljon kaikkea, tottakai. Yleensä imperial stoutien parhaus yleensä kulkee suoraan verrannollisesti niiden massan kanssa, mutta näköjään ei aina!
Hinnan (9,95e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti