Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


22.4.14

Allesverloren Tinta Barocca 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/436597/
Allesverloren Tinta Barocca 2012
  • Valmistaja: Allesverloren
  • Tyyppi: Punaviini, WO Swartland
  • Maa: Etelä-Afrikka
  • Alue: Western Cape, Swartland
  • Rypäleet: Tinta Barroca (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 14,48e (Huhtikuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: 14,48e (Huhtikuu 2014, Alko)

Tässä äskettäin sain maahantuojalta näyttepullon Allesverlorenin Tinta Barocca -punaviiniä, mikä aluksi hieman hämmensi, sillä olin saanut samaa viiniä edellisen kappaleen vasta puolisen vuotta sitten. Noh, päättelin että koska tässä on nyt vuosikerta vaihtunut kympistä kahteentoista, on nähty tarpeelliseksi pitää meikäläisen tiedot ajan tasalla viinin tyylistä. Saatteessaan viiniä mainostettiin mainioksi kumppaniksi niin pääsiäislampaalle kuin kesän grillailuille; viini tuli niin lyhyellä varoitusajalla, ettei viini kuin ei arvostelukaan ehtinyt pääsiäisen alle, mutta kesän grillailuja varten nyt kuitenkin. Jos edellinen maistamani Tinta Barocca kiinnostaa, pääsee vanhaan arviooni tästä.

Saatteessaan maahantuoja mainitsee viinin myös olevan osittain kyönnöksissä kuivatetuista rypäleistä, mitä harvemmin näkee punaviinien puolella harrastettavan. Suomalaisille tutuimpia (osittain) kuivatetuista rypäleistä valmistetuista viineistä taitavat olla italialaiset Amaronet ja Appassimentot, mutta niidenkin rypäleitä kuivatetaan sadonkorjuun jälkeen kuivatushuoneissa. Lisäksi ystävällisesti saatteessa maahantuoja on hienosti pistänyt lainauksen suoraan meikäläisen omasta blogista, jotta osaisin odottaa minkälaista viiniä odottaa – kuitenkin ilman hyvän tavan mukaista merkintää siitä, mistä teksti on napattu. Hieman keljua toimintaa, Nordalco. Vähintä, mitä voisi lainausten kanssa tehdä, olisi se lähteen merkitseminen tekstin yhteyteen.

No juu, sitten asiaan. Tämä kyseinen viini on siis valmistettu lähinnä Portugalissa viljellystä Tinta Barroca -rypäleestä, jota käytetään siellä osana portviinien rypälesekoitusta. Tämä lämpimässä viihtyvä, melko ohutkuorinen lajike on myös onnistunut leviämään eteläafrikkalaisten viininviljelijöiden kiinnostuksen piiriin ja siellä rypäleestä tehdään Tinta Barocca -nimellä makeiden, portviininomaisten väkevöityjen viinin ohella myös kuivia lajikeviinejä. Tämä Allesverlorenin lajikeviini on makoillut 8 kuukautta tammitynnyreissä, joista osa on uusia, osa 2. tai 3. kertaa käytössä.

Lainaten vanhaa arvosteluani: "väriltään viini on melko läpinäkyvä ja syvän tummanpunainen. Lisäksi se vaikuttaa olevan läpinäkyvästä ulkonäöstään huolimatta kohtalaisen konsentroitunutta ja paksua." Eli ainakin ulkonäkönsä osalta viini näyttää hyvin samalta kuin aiemminkin.

Lasista leijailee kevyehkö, mutta varsin kypsä ja paahteinen tuoksu, josta erottuu mehevää kirsikkaisuutta, makeaa mansikkaa, hentoa luumua, kevyttä savua – ei kuitenkaan monille eteläafrikkalaisille punaviineille tyypillistä tervaa – sekä tammen mausteisuutta ja kaakaota. Avautuessaan hedelmäisyys muuttuu entistä makeammaksi ja hilloisemmaksi, mutta samalla se siirtyy taustalle moniulotteisemman tammisuuden ottaessa enemmän preesenssiä.

Suuta tervehtii paksu, tiivisluontoinen ja konsentroitunut maku, jossa tuntuu makeaa, tummaa hedelmää, kypsää kirsikkaisuutta, tiukkaa ja jopa kevyen karvasta pippurisuutta sekä makeahkoa, hieman vaniljaan taittuvaa tammea. Hapokkuus on suhteellisen maltillista melko täyteläiseen makuun nähden, mikä tekee viinin suutuntumasta paksunpuoleisen, joskin kohtuullisen tuntuvat ja sopivan puruvoimaiset tanniinit sekä bitteriseen taittuva mausteisuus syövät hieman pois viinin ilmaisusta pehmeyttä. Alkoholi (14%) tuo yleisilmeeseen kevyttä tulisuutta.

Jälkimakua hallitsee kypsä luumuisuus ja pitkään viipyilevä, makeahkon suklainen ja vivahteikkaan mausteinen tammisuus. Loppuliuku on tanakka ja tasainen, mutta loppupeleissä melko suorasukainen, eikä kovinkaan pitkäkestoinen.

Yleisesti Allesverlorenin Tinta Barocca 2012 ei onnistunut eroamaan käytännössä ollenkaan vuosikerrasta 2010, mikä yleensä on uuden maailman viinien valttikortti – vuosikertojen välinen vaihtelu on pientä ja talon viinien tyyli pystytään pitämään varsin tasaisena vuodesta toiseen. Ainoastaan viinin tammisuus tuntui näin nuoressa viinissä vielä hallitsevammalta ja konsentroituneemmalta mitä se oli vk. 2010:ssä, mikä kyllä ei meikäläisen kirjoissa mikään suuri meriitti ole; meikäläisen mielestä jo edellinen viini kärsi runsaan tammen luomasta mielenkiinnon puutteesta – kaikki mahdollinen kiinnostava, rypäleestä tuleva aromikkuus peittyy geneerisen, uutteisen tammen alle – ja tässä viinissä ongelma tuntuu korostuvan.

Sen sijaan jos runsaaksikin äityvä tammisuus ei ole ongelma ja pidät kypsänmehevistä ja paksurunkoisista uuden maailman punaviineistä, on Allesverlorenin Tinta Barocca varmasti luotettava ostos. Harvinaisenpuoleisen rypälelajikkeen persoonallisesta makumaailmasta ei tammen alta paljoa löydy, mutta yleisesti viinistä löytyy eteläafrikkalaisille punaviineille tyypillistä mehevää, kypsänmakeaa ja pureksittavan paksua tummaa hedelmää sekä aavistus savuisuutta ilman monia kyseisen maan punaviinejä riivaavaa, pistävää tervaisuutta. Voin kuvitella tämän paksun, makeaan taittuvan ja kevyen savuisen aromimaailman pelaavan helposti jenkkihenkisten, makealla marinadilla varustettujen grillailujen kanssa yhteen.

Lyhyesti: Mehevänmuhkea, kypsänmakea ja täyteläinen lajikeviini lähinnä portviineissä käytetystä Tinta Barrocasta, jossa hilloinen hedelmäisyys ja runsas tammisuus kohtaavat hennon savuisuuden sävyttämänä. Helppo uuden maailman hedelmäpommi kesäisille grilliruoille ja seurusteluun.

Arvio: Miellyttävä – toivoisin, että viinissä Tinta Barroca pääsisi enemmän pääosaan, kun nyt runsas ja avautuessaan varsin hallitsevaan asemaan nouseva tammisuus pitää viinin loppupeleissä melko suoraviivaisena ja arkisena. Helppo, turvallinen ja miellyttävä vaihtoehto uuden maailman viinien ystäville. Jos pidit viinin 2010-vuosikerrasta, ei 2012 petä.

Hinnan (14,48e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti