Château de Chantegrive Cuvée Caroline 2011
- Valmistaja: Château de Chantegrive
- Tyyppi: Valkoviini, AOC Graves
- Maa: Ranska
- Alue: Bordeaux, Graves
- Rypäleet: Sauvignon Blanc (50%), Sémillon (50%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: ~16e (Joulukuu 2013, wine-searcher.com)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Il Templare -viinin arviossani mainistin ko. viinin jääneen viinibloggaajien pikkujoulujen viimeiseksi sokkomaistetuksi valkoviiniksi. Viimeiseksi valkoviiniksi se ei kuitenkaan jäänyt, sillä joukkoomme liittyi Women Men Winen Miikka seurassaan pullo valkoista Bordeaux'ta.
Viinin tuottanut Château de Chantegrive tulee Bordeaux'n eteläisimmistä osista, Graves'n alueelta, joka on tunnettu punaviiniensä lisäksi myös valkoviineistään ja Sauternes'n ala-alueella tuotetuista jälkiruokaviineistään. Lähemmäs sadalla viljellyllä hehtaarillaan Chantegrive on yksi Graves'n suurimmista toimijoistaan. Cuvée Caroline on kyseisen viinitalon premium-tason valkoviini, joka on valmistettu perinteisellä valkoisella Bordeaux-blendillä: puolet Sémillonia tuomaan kypsää hedelmää ja suutuntumaa, puolet Sauvignon Blancia tuomaan sitrusta ja ryhtiä happojen muodossa. Rypäleistä puristettu mehu on käytetty viiniksi tammessa, minkä jälkeen viiniä on kypsytetty 9 kuukautta tammitynnyreissä, joista puolet on uusia.
Väriltään viini on hillitysti kellertävään taittuva.
Tuoksussa hyökkää päällimmäiseksi aromiksi melko tuhti, uuttunut tammen aromi: voita, kuivahtanutta puunrunkoa, makeaa mausteisuutta ja aavistus kermatoffeeta. Tuoksun yleisilme on melko makea ja tammen takaa häivähtelee kevyesti vivahteita herukanlehdistä, mangosta ja hennosta hunajaisuudesta.
Hyvin rehevän ja makean, jopa paksun tuoksun jälkeen Cuvée Carolinen keveä ja hyvin vihertäväsävyinen maku tulee kohtalaisena yllätyksenä. Kokonaisuutta hallitsevat selkeästi Sauvignon Blancin yrttiset, nokkoselliset ja kirpakan sitruunamehuiset sävyt sekä melko ryhdikäs hapokkuus, vaikkakin seassa on myös Sémillonin tuomaa kypsempää ananasta ja hunajamelonia. Yleisilmettä kuitenkin edelleen sävyttävät voimakkaasti tammen puisevat ja makean mausteiset sävyt, mutta ei samanlaisella massalla kuin tuoksussa. Jotenkin kokonaisuus tuntuu maultaan siltä, että kokonaisuuden pitäisi olla varsin runsas ja tuhti, minkä vuoksi viinin hyvin kepeä ja vegetaaliset elementit etunenässä menevä ilmaisu ei tunnu sopivan yhtään kuvaan.
Kevyesti kirpeään taittuvassa jälkimaussa mittelevät lähinnä vehreän yrttiset, hapokkaan sitruksiset ja kuivan puisevat aromit. Erityisesti paahdettuun mausteisuuteen taittuva tammi jatkuu kielellä melko pitkään.
Yleensä Bordeaux'n uuteen tammeen hukutetut valkoiset eivät juuri puhuttele meikäläistä suuremmin, joskus kohtuullisesti tammitetut valkoiset voivat monesti toimia ihan kivasti silloin jos sattuu jotain tammisempaa viiniä kaipaamaan. Tämän viinin tapauksessa tammitus ei ollut enää kohtuullista, sillä puun aromit hallitsivat viiniä niin kokonaisvaltaisesti; erityisesti tuoksussa, mutta varsin suurella voimalla myös makupuolella. Lisäksi viinin balanssi tuntui olevan hieman hukassa: näin suuri tammitus suorastaan edellyttää riittävän runsasta ja muhkeata vastapainoa jotta kokonaisuus vaikuttaisi tasapainoiselta, mutta nyt makumaailmasta leikkasivat läpi lähinnä ne särmikkäimmät vihreät aromit ja sitrusmainen hapokkuus – varsinaista hedelmäpuoleta ei löytynyt ollenkaan ja balanssi tuntui olevan hukassa.
Kokonaisuus voi olla varsinainen täsmäohjus ruoalle, joka kaipaa hyvin kepeätä ja ryhdikästä, mutta yhtä lailla tanakan tammista valkoviiniä kumppanikseen. Itse en kuitenkaan ihan heti keksi mitään sellaista ruokaa, mihin ei joku muu viinityyli sopisi paremmin, minkä lisäksi näin voimakkaasti uuden tammen hallitsema makumaailma ei pelaa meikäläisen makuun myöskään sellaisenaan nautittuna. Ikävä sanoa, mutta ei jatkoon.
Tuottaja vakuuttaa viinin olevan parhaassa korkkaamisiässä n. 3-5 vuoden kypsyttelyn jälkeen. Kenties viini voi olla paremmassa balanssissa ja tammi pienemmässä roolissa jos jaksaa odotella, mutta en kyllä jaksa uskoa ajan tekevän näin kepeälle viinille ihmeitä.
Lyhyesti: Reilulla kädellä tammitettu Graves'n valkoviini, jossa hyvin kepeä ilmaisu sekä sitruksinen ja vegetaalinen makumaailma eivät tunnu löytävän yhteistä kieltä tanakan ja hallitsevan tammisuuden kanssa.
Arvio: Kehno – yleensä pidän keveämmistä ja ryhdikkäämmistä esityksistä, millainen Cuvée caroline toki on, mutta ronski tammitus onnistuu riisumaan siltä kaikki sen ansaitsemat meriitit. Viini yrittää selkeästi olla tyylikäs ja kompleksinen esitys, mutta balanssi on sen verran hukassa, että metsään mennään.
Hinnan (~16,00e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti