- Valmistaja: Willi Opitz
- Tyyppi: Jälkiruokaviini, Prädikatswein Trockenbeerenauslese
- Maa: Itävalta
- Alue: Burgenland, Neusiedlersee
- Rypäleet: Scheurebe, Welschriesling
- Koko: 0,375
- Hinta arviointihetkellä: ~40,00e (Lokakuu 2013, wine-searcher.com)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Itävallan viinimessujen viimeiseksi Willi Opitzin viiniksi jäi herra Opitzin pöydän alta taikoma erikoisuus, 15-vuotias Trockenbeerenauslese, jota hän maistatti pöydän ympärille sattuneille ihmisille juuston ja hänen tyttärensä tekemien jälkiruokien kera. Pitää kyllä nostaa hattua miehelle: jopa tällaisilla tavallisilla viinimessuilla hän pyrkii tuomaan viineistään innostuneille hienoja elämyksiä muutenkin kuin pelkkien viiniensä avulla!
Väristä voi heti päätellä, että Goldackerl on selvästi vanhempaa tavaraa, sillä lasissa viini on hyvin syvän, kupariseen punaruskeaan taittuvan kullankeltainen, keskeltä jopa hennosti rusehtava.
Tuoksu on sekä uskomattoman runsas että käsittämättömän monisyinen ja mitä ihastuttavimmalla tavalla kehittynyt; vaikka uusia aromeja tulviikin jatkuvasti sieraimista sisään, on mahdoton saada sanallistettua kaikkia viinin tuoksun hienoimpia vivahteita. Kokonaisuutta hallitsevat elegantti savuisuus, ruskea omena ja uskomattoman kiehtova, makea mausteisuus. Taustalla tuntuu myös kuparia, sienimäisyyttä, appelsiininkuorta, vastapuristettua mandariinimehua ja hunajaa. Tuoksusta tuntuu löytyvän kaikkea.
Vaikka näin loputtoman moniulotteisen tuoksun jälkeen tuntuu mahdottomalta, että maku voisi lunastaa sen luomia odotuksia, mutta Goldackerl TBA suoriutuu tästä vaivatta: todella, todella makea makumaailma tarjoilee hunajaisuutta ja mausteisuutta, jota ikä on ryhtynyt muovaamaan hienostuneen savuiseen, tumman toffeiseen ja kevyesti palaneen siirappisuuden suuntaan. Seasta löytyy myös makeaa mandariinisuutta, omenahilloa, kuivattua ananasta, kukkaisuutta, jalohomeista paahteisuutta ja kaurakeksiä. Viinin ylettömän kompleksista ja moniulotteista makumaailmaa varmaan selventävät paremmin termit, jotka löytyvät muistiinpanoista ylläolevien adjektiivien jälkeen: "uskomaton, loputon, tajuton, apua, adjektiivit loppuivat kesken".
Rakenteeltaan viini on melko raskaanpuoleinen, sillä sen hapot tuntuvat kadonneen iän myötä. Viinistä ei siis löydy raikkautta, ainoastaan makua.
Viinin ylettömän makeassa, hunajaisessa jälkimaussa tuntuu sokerista polttelevuutta, kun kieli yrittää käsitellä tämmöistä hiilihydraattien yliannostusta samalla kun makuhermot räjähtelevät ilotulitteina ilmaan viinin loputtoman aromikirjon keskellä. Kielelle jää appelsiinimarmeladia, mausteisuutta, sienimäistä jalohomeisuutta ja turpeista maamaisuutta. Suuhun jäävä jälkivaikutelma on upean vivahteikas, silkkisen pehmeä ja loputon – se tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan.
Viinissä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Viinin kokonaisvaltainen maistaminen tuntuu olevan samanlainen operaatio kuin neljännen ulottuvuuden havainnointi – vaikka kuinka yrittää pinnistellä, tuntuu siltä, ettei kaikkea yksinkertaisesti kykene havaitsemaan fysiikan loppuessa kesken. Viini täyttää suun toinen toistaan runsaammilla ja kiehtovammilla vivahteilla, jotka jatkuvat minuutteja sen jälkeen kun viini on kadonnut kieleltä. Viinin maistettuani minulla ei ollut mikään kiire maistamaan uusia viinejä, vaan jäin fiilistelemään suussani häilyvää makujen sinfoniaa useiksi minuuteiksi.
Willi Opitzin Goldackerl TBA 1998 on kaiken kaikkiaan käsittämättömän upea jälkiruokaviini, joka on ikääntynyt mitä ihastuttavimmalla tavalla. Lisäkypsytystä viini ei missään nimessä tarvitse, sillä on vaikeaa kuvitella viinin makumaailman kykenevän saamaan enää mitään lisää itseensä; onkin vaikea sanoa kuinka kauan viini tulee kestämään tulevaisuudessa. Goldackerlin tuskin on tarkoitus kestää samalla tavalla ikää kuin esimerkiksi parhaiden Sauternes-viinien, mutta tämä tuskin haittaa, jos haluaa päästä korkkaamaan viinin nyt.
Vaikka tämä viini oli mitä upein kokemus herra Opitzin tarjoilemien jälkiruokien kanssa, on viini niin uskomaton, että se kannattaa ehdottomasti tarjoilla sellaisenaan, jotta se saa ansaitsemansa huomion. Vähäisten happojen vuoksi viinillä on lisäksi hieman paha taipumus jäädä hieman jälkiruokien varjoon, sillä se ei kykene varsinaisesti "leikkaamaan läpi" runsaammista jälkiruoista – viinin erittäin runsas makeus kuitenkin pitää onneksi huolen siitä, ettei viini varsinaisesti kärsi tai riitele makeimpienkaan jälkiruokien kanssa.
Tarjoile hyvin viilennettynä ja uppoudu viinin tarjoamaan uskomattomaan, loputtomaan tuoksu- ja makuelämykseen.
Lyhyesti: Yksinkertaisesti aivan uskomaton, käsittämättömän upealla tavalla ikääntynyt, ylettömän makea Trockenbeerenauslese, joka on hiljaiseksi vetävä elämys siitäkin huolimatta, että viinin hapot ovat aikapäiviä sitten jääneet pahasti rungon jalkoihin.
Arvio: Täydellinen – hyvillä hapoilla tämä olisi sellainen kuuluisa "sadan pisteen viini"; niiden puuttuessa voidaan puhua ehkä pisteen parin vähennyksestä. Ehdottomasti parhaimpien koskaan maistamieni jälkiruokaviinien joukkoon.
Hinnan (~40,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti