Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


1.2.14

Weszeli Riesling Steinmassl 2011

Weszeli Riesling Steinmassl 2011
  • Valmistaja: Weszeli Terrafactum
  • Tyyppi: Valkoviini, Kamptal DAC Reserve Erste Lage Steinmassl
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Niederösterreich, Kamptal, Langenlois
  • Rypäleet: Riesling (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 29,00e (Lokakuu 2013, Weszeli)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Kahden vakuuttavan (ja äärimmäisen erilaisen) yhden tarhan Grüner Veltlinerin, Schenkenbichlin ja Käferbergin, jälkeen lähdin mielelläni tutustumaan viinitalon tarha-Rieslingeihin. Ensimmäisenä Itävallan viininäyttelyssä oli tarjolla Langenloisin kylän länsipuolelta löytyvän Steinmassel- / Steinmassl-tarhan pullote. Tällä maaperältään rautapitoisella tarhalla Weszeli antaa myös monien muiden kasvien kasvaa köynnösten joukossa, pitäen tarhan biodiversiteetin runsaana ja houkutellen paikalle tuholaisia syöviä hyönteisiä.

Viinin väri on neutraalihko vaaleanvihreä.

Tuoksultaan taas viini on melko tuhdihko, mutta Rieslingiksi yllättävän vihersävytteinen: tyypillisen sitruunaisen ja kypsänmakean omenan ohella tuntuu myös sitruunaruohoista yrttisyyttä ja kevyehköä parsaisuutta. Seassa tuntuu myös aavistus murskattuja kiviä mieleentuovaa mineraalisuutta, mutta kokonaisuutta hallitsevat vihreät ja vihertävän hedelmäiset aromit.

Ensivaikutelmaltaan maku on kuiva, kirpeä ja hapokas: yleisilmettä hallitsee kirpakka, sitruunamehuinen sitruksisuus ja aavistuksen merellisen suolainen mineraalisuus. Kuitenkin kielen tottuessa hyvin rakenteikkaaseen ja tiukkaan ilmaisuun, alkaa hienommat nyanssit erottua: viini on täynnä kevyitä hunajan, kukkien makean omenan, aromikkaan limetin ja kevyesti kirpeän karviaisen vivahteita, mutta ne eivät tee itsestään suurta numeroa, vaan ainoastaan sävyttävät kokonaiskuvaa. Sanomattakin lienee selvää, että viini on varsin ryhdikäs ja puruvoimainen; vaatimattomasta 4 g/l jäännössokerista ei ole tietoakaan.

Hyvin puhdaspiirteistä jälkimakua hallitsevat hapokkaan kirpeät ja hienostuneet vivahteet, kuten vihreäomenaisuus, kukkeus ja limettimehuinen sitruksisuus. Viinistä jää pitkä, rapsakka ja suutasupistava jälkivaikutelma; runsas hapokkuus ja viileä mineraalisuus puhdistavat hienosti paletin uutta siemausta varten.

Vaikka viinistä löytyy hapokkaan hedelmäisiäkin piirteitä, tätä viiniä ei voi hyvällä omallatunnolla laskea hedelmäiseksi viiniksi – yleiskuvaa kuitenkin hallitsee niin voimakkaasti tiukka happorakenne ja kohtalaisen selvä mineraalisuus. Selkeästi hedelmävetoisten viinien ystävien kannattaa siis välttää tätä tapausta; sen sijaan karumpien Rieslingien faneihin viinin tyyli varmasti vedonnee, vaikkakin viinistä löytyy myös mukavasti runsautta ja substanssia.

Omaan makuun viinin intensiivinen, kirpeä, jopa sähköinen ilmaisu sopi mainiosti; samalla makuhermot saivat sopivan virtapiikin edellisen Käferberg Grüner Veltlinerin aromimyllytyksen jälkeen. Viini kuitenkin tuntuu kerjäävään selkeästi ikää, sillä loppupeleissä viinin kirpakka makumaailma on tässä kunnossa enemmän makuhermoja lamaava kuin hellivä ja viinin hienoimmat vivahteet tuppaavat jäävän viileiden ja intensiivisten primääriaromien jalkoihin. Sopivalla kypsyttelyllä viinin vielä vaatimattomat hienommat vivahteet voisi saada paremmin esiin ja samalla hyvin energinen yleisilme voisi hieman rauhoittua. Nykykunnossa viini on kyllä lähestyttävissä, mutta se kaipaa jo kohtalaista avautumisaikaa ennen nauttimista, minkä lisäksi kannattaa pistää jotain purtavaa, jos viiniä suunnittelee nauttivansa enemmän kuin yhden lasillisen. Hyviä vaihtoehtoja ovat samankaltaisuusperiaatetta noudattaen melko hapokkaat ruokalajit, joilla voi pehmittää viinin hapokasta ilmaisua, tai vastakohtaperiaatetta noudattaen riittävän rasvaiset tai öljyiset ruoat, joita viinin runsas hapokkuus voi keventää ja raikastaa.

Lyhyesti: Todella tyylikäs, tiukkarakenteinen ja kirpeän hapokas huippu-Riesling, jossa intensiivinen, viherarominen primäärihedelmä tuntuu jyräävän viinin hienostuneempaa alavirettä. Riesling Steinmassl 2011 on jo nyt lähestyttävissä, mutta se tuntuu selvästi kuitenkin kaipaavan kellariin kypsymään ja rauhoittumaan.

Arvio: Erinomainen – hyvin vakuuttava esitys karuudestaan huolimatta: viini ei tuntunut pelkistetyltä ja liian rujolta, kuten esimerkiksi kuivat Moselin Trocken Rieslingit, vaan hyvällä maulla tehdyltä huippu-Rieslingiltä, johon on pyritty saamaan Steinmassl-tarhan mineraalinen ydin, ilman mitään ylimääräisiä kommervenkkejä. Tulee varmasti vain paranemaan ikääntyessään.

Hinnan (29,00e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti