Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.2.14

Willi Opitz Pinot Noir Reserve 2009

http://www.alko.fi/tuotteet/949877/
Willi Opitz Pinot Noir Reserve 2009
  • Valmistaja: Willi Opitz
  • Tyyppi: Punaviini, Qualitätswein Neusiedlersee Reserve
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Burgenland, Neusiedlersee
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 16,90e (Lokakuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 17,90e (Helmikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Mainion Willi Opitz Zweigeltin jälkeen Itävallan viininäyttelyssä oli seuraavana vuorossa talon Pinot Noir Reserve, jonka edellisen vuosikerran olinkin jo ehtinyt maistaa (tosin jo pari vuotta sitten, joten tietojen päivitys oli ehdottomasti paikallaan!)

Itse herra tuottajan, Willi Opitzin, kanssa jutellessa tuli kyllä keskusteltua viininvalmistuksesta, kuten mm. siitä, kuinka paljon hän kypsyttää viinejään tammessa, mutta eipä tullut mieleen kirjoittaa mitään konkreettisia lukuja talteen, joten ilman pitää pärjätä. Opitz kuitenkin sanoi suosivansa vanhoja tynnyreitä, sillä vaikka hänen mielestään tammi saa tuntua viineissä, on niiden kuitenkin toimittava viinien ehdoilla, ei viinin omia aromeja peittäen.

Pinot Noir Reserven väri on varsin tumma ja melko paksuhkonpuoleinen Pinot Noiriksi. Sävyltään se on kuitenkin granaattiomenaan taittuva ja reunoilta peräti hennosti oranssiin häivähtävä.

Mutta jestas mikä tuoksu viinillä onkaan! Se on melko voimakas, mutta ennen erittäin luonteikas ja persoonallinen, mikä saa heti hymyn huulille. Aluksi nokka kohtaa Pinot Noireille tyypillistä karpaloa, kirsikkaa ja kevyttä, kypsää vadelmaisuutta, mutta sen alta rupeaa paljastumaan vasta viinin oma, uniikki persoona: savua, pippuria, voimakkaan aromaattista yrttisyyttä, märkiä lehtiä, savusilakkaa, hillittyä tammea, kevyttä appelsiininkuorta ja hennosti apteekkieetterisenä tuntuvaa alkoholia. Kaiken kaikkiaan todella omaperäinen tuoksu, joka saattaa vaikuttaa luettuna melko rankalta ja erikoiselta, mutta on loppujen lopuksi lähinnä kiehtova ja houkutteleva.

Kuivalta maultaan viini on kepeähkö mutta melko intensiivinen ja aromeiltaan runsas. Punamarjaista aromimaailmaa hallitsee erityisesti karpaloisuus, sekä sen ympärille kietoutuva, kohtalaisen tamminen mausteisuus, joka loppumakua kohten saa kevyesti tumman suklaan bitterisiä piirteitä. Kokonaisuutta lisäksi sävyttävät hillitty orvokkisuus ja kevyesti tuoksusta tutut piirteet, selvimpänä savuisuus ja märkä metsämaa. Yleisilmeeltään viini on melko hapokas ja mukavan ryhdikäs.

Lopuksi viini jättää suuhun pitkähkön ja jopa ronskinpuoleisen jälkimaun, jossa tuntuu niin punaista karpaloisuutta ja kirsikkaa kuin tummempaa karhunvatukkaisuutta, tammista mausteisuutta ja kohtalaisen karvasta tummaa suklaisuutta. Suuhun jää viinistä vivahteikas, sateista syysmetsää muistuttava jälkivaikutelma.

Viini on kyllä edelleen, uudella vuosikerrallaankin, varsin hurmaava ja persoonallinen Keski-Euroopan Pinot Noir; edes viinin kohtalaisen tuntuva tammisuus ei missään vaiheessa pääse häiritsemään kokonaisuuden ollessa aromeiltaan niin kiehtova ja moniulotteinen. Viinin hinta on kohonnut jo kohtalaisen korkeaksi verrattuna Alkon perus-Pinot Noirien viitekehyksessä, mutta edelleen Opitzin Pinot Noir on mielestäni varsin hyvä ostos hintaluokassaan: alle kympillä Suomesta ei tunnu saavan ostamisen arvoista Pinot Noiria ja alle viiteentoista euroon on vaikea saada mitään luonteikasta viiniä, vaikka siinä hintaluokassa rupeaaa tulemaan vastaan jo varsin hyvin tehtyjä tapauksia. Willi Opitz tarjoaa siis varsin pienellä panostuksella ihastuttavan omaperäistä ja jännittävää tavaraa, joka kestää niin tukevampaa purtavaa kuin useampien vuosien kypsyttelyä. Viinistä saanee parhaat puolet irti antamalla sen kypsyä vähintään kymmenen vuoden ikään ennen korkkaamista – rakenne on viinillä sen sen verran hyvä, että tämmöisen kellaroinnin ei luulisi olevan sille mikään temppu.

Lisäksi Willi Opitzin hienon miehen mainetta lisää se, että hänen viiniensä takaetiketissä kerrotaan, että jos viineistä sattuu löytymään kysyttävää, ei kannata epäröidä ottaa yhteyttä herra Opitziin, hän kyllä mielellään juttelee viineistään – alta löytyy asiaankuuluvasti miehen henkilökohtainen puhelinnumero.

Lyhyesti: Kohtalaisen tuntuvasta tammisuudestaan huolimatta varsin ihastuttava itävaltalais-Pinot Noir, joka tarjoilee runsaassa ja intensiivisessä paketissa hyvin persoonallisen ja vivahteikkaan esityksen, jonka kehtaa hyvin korkata jo nyt, mutta jonka voi myös jättää kellariin kehittymään. Suosittelen ehdottomasti testaamaan, jos Pinot Noirien marjavetoinen tyyli viehättää!

Arvio: Tyylikäs – mielipiteeni ei ole parissa vuodessa muuttunut: Willi Opitzin Pinot Noir sopii hyvin vastaavien, vajaan parin kympin Pinot Noirien sekaan luontevasti, mutta samalla erottuen ihastuttavan persoonallisella ilmaisullaan edukseen.

Hinnan (17,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti