Stadin Panimo Double Oat Malt Stout

Stadin Panimo Double Oat Malt Stout

• Valmistaja: Stadin Panimo
• Tyyppi: Olut, Oatmeal Stout
• Maa: Suomi
• Alue: Uusimaa, Helsinki
• Maltaat: Ohra, kaura
• Koko: 0,33
• Hinta ostohetkellä: 5,91e (Helmikuu 2014, Alko)
• Hinta nyt: 5,91e (Helmikuu 2014, Alko)

No niin, arvosteltuani nyt parisenkymmentä itävaltalaista viiniä lienee sovelias sauma ottaa pieni paussi ja viedä ajatuksen jonnekin muualle.

Uskoakseni useimmilta ei ole jäänyt noteeraamatta Alkon kevättalven käsityöläisolutrumbaa, joka jälleen tuo reilut kymmenen suomalaista pienpanimo-olutta A-marketin hyllyille, sekä samassa syssyssä muutaman ulkomaisenkin kuriositeetin. Heti ensimmäisenä myyntipäivänä, eli maanantaina 3.2. kävin poimimassa kourallisen näitä oluita testattavaksi, joita nyt tässä maistelen pikku hiljaa jääkaapista pois.

Kunnian sarjan ensimmäisestä oluesta ratkesi pikkuisen pähkäilyn jälkeen lempisuomalaispanimoni, Stadin Panimon, Double Oat Malt Stout, joka eroaa perus-stouteista korvaamalla osan ohramaltaista kauralla. Kauran käyttäminen oli tyypillisempää hyvin vanhoissa oluissa, mutta 1500-luvulle tultaessa kauran käyttö oluessa oli merkittävästi vähentynyt. 1900-luvun alkuvuosina vielä valmistettiin oatmeal stouteja, joissa osa maltaasta oli korvattu kauralla, mutta tämäkin kyseinen oluttyyli oli kuollut sukupuuttoon vuosisadan puoleenvälin jälkipuoliskolle saavuttaessa. Sittemmin tämä oluttyyli on kuitenkin kokenut uuden heräämisen ihmisten kiinnostuessa yhä enemmän pienpanimoista ja erikoisemmista oluista.

Testissä oleva pullo on etiketin mukaan erää #553-3 ja mainitsee olevansa parasta ennen 1.8.2014.

Oluella on käytännössä täysin läpinäkymätön, samean mustanruskea väri, joka taittuu reunoilta kevyesti vaaleammanruskeaksi. Kaadettaessa oluen päälle kohoaa reilun sentin paksuinen, rantahiekan värinen vaahtokukka, joka haihtuu melko nopeasti lasin reunoille.

Tuoksussa tasapainottelevat mukavan tummanpuhuva, paahteinen mallas ja freesimpi, keväinen sitruksisuus. Taustalla tuntuu myös hapahkoa mausteisuutta, kuppiin pinttynyttä kahvia, kevyttä lakritsijuurta ja hentoa maamaisuutta.

Maultaan olut on yllättävän pehmeä ja lempeä; suutuntumaltaan olut on jopa suorastaan kermainen – syynä tähän lienee oluessa käytetyt kauramaltaat, jotka usein tuovat oluelle varsin pehmeää ilmaisua. Makunsa puolesta Double Oat Malt Stout ottaa hyvin erilaiset roolit eri osissa kieltä: kärjessä tuntuu siirappista makeutta ja imelää piimälimppua, kielen taaemmissa osissa paahteisempaa ja kuivempaa mallasta ja kielen reunoilla taas ruohoista humalan bitteriä ja hillityn karvaana tuntuvaa tummapaahtoista kahvisuutta. Aluksi hiilihapokkuus tuntuu kielellä varsin runsaalta ja terävältä, mutta lasissa tovin istuessaan se kevenee nopeasti varsin pehmeän tasaiseksi. Pehmeästä suutuntumastaan huolimatta oluen yleisilme on kohtalaisen purevan humaloinnin johdosta sopivan kepeä ja korkeintaan keskitäyteläinen, ei mitenkään erityisen massiivinen.

Kielelle jää kahvista aromikkuutta, sopivan karvasta humalaa joka taittuu hieman pihkaisuuteen päin, voimakkaan kärtsäistä mallasta, hentoa pippuria ja aavistus piimälimppua. Karvas ja paahtunut jälkimaku jatkuu varsin pitkään.

Yleisesti StaPan Double Oat Malt Stout on varsin tasapainoinen ja maukas perus-stout, mutta siinä melkeinpä kaikki. Oluesta ei löydy varsinaisesti valittamisen aihetta, mutta eipä kyllä loppupeleissä myöskään mitään sellaista erityisempää, joka nostaisi oluen muiden vastaavien yläpuolelle; se jokin "juttu" jää puuttumaan. Tähän nähden oluen lähes kuuden euron hinta tuntuu aivan liian kovalta – mikä on mielestäni kyllä sääli, sillä pidän yleisesti StaPan oluiden tyylistä paljon ja haluaisin tykätä myös tästäkin oluesta enemmän.

Vaikka mikään napakymppi tämä olut ei ollutkaan, harmittaa hieman pienpanimoiden tila tällä hetkellä: Alkoon tulee kymmenisen varsin kovanhintaista pienpanimo-olutta ja koko maa kuohuu innostuksesta. Näitä oluita on tarjolla murto-osa siitä, mitä niitä todellisuudessa maasta löytyy, minkä lisäksi niiden hinnat ovat niin monen tekijän seurauksena niin korkeat, että vakiovalikoimissa ne todennäköisesti myyvät itsensä vain rajatun saatavuuden takia – vakiovalikoimissa näin kalliit olut tuskin kauppaansa tekisivät. Reittausblogin Harri kirjoittikin aiheesta hetki sitten varsin mainion, happaman tekstinpätkän, joka kannattaa lukaista.

Lyhyesti: Mukavan tasapainoinen, maukas, pehmeä ja pehmeydestään huolimatta sopivan särmikäs perus-stout.

Arvio: Hyvä – varsin kelvollinen tapaus arkiseksi tummemmaksi olueksi, mutta hieman turhan kevyt ja simppeli fiilistelyyn tai kypsyttelyyn.

Hinnan (5,91e) ja laadun suhde: Heikko – olut ei vastaa hinnan luomia odotuksia.