Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


28.2.14

Amager Hr. Frederiksen 2013

http://www.alko.fi/tuotteet/743006/
Amager Hr. Frederiksen Imperial Stout 2013
  • Valmistaja: Amager Bryghus
  • Tyyppi: Olut, Imperial Stout
  • Maa: Tanska
  • Alue: Sjælland, Kööpenhamina
  • Maltaat: Karamünch-, musta-, pilsner-, suklaa-, vehnämallas; paahdettu ohra
  • Humala: Centennial, Tomahawk
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 8,56e (Lokakuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 8,75e (Helmikuu 2014, Alko)

Amagerin panimo oli kyllä täysin meikäläisen tutkan alapuolella ennen kuin talon imperial stout, Herra Frederiksen, saapui rajattuna ostoeränä Alkoon viime lokakuussa. Yksi pullo lähti heti sen kummempia ihmettelemättä testiin, ja kun olut teki kertaheitolla vaikutuksen, piti käydä nappaamassa toinen samoin tein kaappiin kypsymään.

Vuonna 2007 toimintansa kunnolla aloittanut, Amagerin saarella Kööpenhaminassa sijaitseva panimo Amager kertoo tämän herra Frederiksenin saavan nimensä panimon perustajien ystävältä, Peter Frederikseniltä, joka on toiminut suurena apuna ja voimavarana panimon pyörittäjille. Oma pulloni kertoo, että olut on erää 681, ja oluen parasta ennen -päiväys on pistetty turvallisesti syyskuulle 2018 – todennäköisesti tasan 5 vuoden päähän, siis.

Oluella on todella tiivis, hennosti rusehtavaan taittuva mustan kahvin väri. Ulkonäöltään hyvin tervaisen oluen päälle kohoaa melko varovaisella kaadolla reilun sentin paksuinen, kohtalaisen suurikuplainen ja hiekanruskea vaahto, joka haihtuu verkkaisesti pitsiä jättäen.

Lasista kohoaa todella hekumallisen runsas, intensiivinen ja tummanpuhuva tuoksu, jossa päällimmäisenä tuntuu selvästi jauhettua apteekkarin salmiakkia, espressoa sekä makeata ja hennon laktista piimälimppua. Taustalla väijyy kevyttä suklaisuutta ja hennosti palanutta puutta.

Todella jyhkeä maku tarjoaa suuntäyttävää, todella moniulotteista ja hurmaavan runsasta tummaa mallasta, jälkiuunileipää, salmiakkia, tummaa siirappia, kevyttä maustepippuria ja hentoa savua: makukokonaisuus on hieman makeaan taittuva, monisyinen ja hitaasti avautuvan kerroksinen. Hiilihappoisuus on maltillista, mikä korostaa oluen erittäin täyteläistä, varsin kermaista ja paksua suutuntumaa. Katkeroita oluessa on peräti 84 EBU:a, mutta todella massiivisen rungon alta humala ei tunnu juuri yhtään...

...ennen oluen jälkimakua, jossa muhkea mallas antaa vihdoin tietä mukavan karvaalle ja pitkään suussa viipyilevälle katkerohumaloinnille. Kielelle jää pikimustan, mutta hienostuneen espressoisen kahvinen, hennon suklainen, aavistuksen palaneen maltainen ja kepeän yrttinen jälkivaikutelma, joka tuntuu pitkään. Missään vaiheessa oluen jyrkät 10,5 pinnaa alkoholia eivät onnistu nousemaan esiin, vaan voltit pysyvät hienosti monoliittisen maltaan alla.

Tämä Amagerin esitys kyllä oli ehdottomasti viime syksyn positiivisimpia olutesityksiä, ellei jopa peräti paras sellainen: todella vaikuttava, vakuuttava, moniulotteinen ja äärimmäisen herkullinen imperial stout. Frederiksen ei kyllä ole missään nimessä mikään kevyt tai helppo olut, mutta uskoisin semmoisista pitävien osaavan karttaa imperial stouteja noin muutenkin. Sen sijaan kunnon IS-faneille herra Frederiksen on pakko-ostos: näin vakuuttavaa tapausta ei usein näe Alkon perusvalikoimassa.

Olut on jo nykykunnossaan täynnä puhdasta imperiaalihekumaa, mutta se myös huokuu kypsyttelypotentiaalia metrien päähän. Jos Hr. Frederiksen on vielä testaamatta, mutta erittäin tanakat ja kärtsäiset oluet maistuvat, suosittelen hakemaan yhden testattavaksi – olut on nimittäin rajattu kertaostos, joten kun se lopulta Alkon hyllyiltä loppuu, lisää ei tipu. Lisäksi kehotan nappaamaan vielä ainakin toisen varastoitavaksi jos vain sopivia tiloja siihen hommaan löytyy; tämä nimittäin on mitä mainioin olut kypsyttelyyn!

Kehotan kyllä samalla varovaisuuteen – vitamiiniensa puolesta olut vertautuu helposti puolikkaaseen viinipulloon!

Lyhyesti: Robusti, massiivinen, salmiakkinen ja hurmaavan tasapainoinen imperial stout, josta löytyy erittäin paljon kaikkea, mutta ei mitään ylimääräistä. Tuoreen tanskalaispanimon huippu-IS, joka kertaheitolla vakuutti meikäläisen heidän olutosaamisestaan.

Arvio: Erinomainen – imperial stoutiksi varsin tyylipuhdas esitys ilman kummempia krumeluureja, kuten mausteita tai buustattua alkoholia. On kyllä mielenkiintoista, miten supermassiiviset ja raskastekoiset punaviinit eivät puhuttele meikäläistä yhtään, mutta oluissa sama meininki taas toimi täysillä.

Hinnan (8,75e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti