Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


16.2.14

Kracher Zweigelt Beerenauslese 2012

Kracher Zweigelt Beerenauslese 2012
  • Valmistaja: Weinlaubenhof Kracher
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Prädikatswein Beerenauslese
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Burgenland
  • Rypäleet: Zweigelt (100%)
  • Koko: 0,375
  • Hinta arviointihetkellä: 17,90e (Lokakuu 2013, Vindirekt)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Yksi Itävallan viinimessujen ilahduttavimpia näkyjä oli Kracherin ständi – Alkon jälkiruokaviiniskene on ollut melko vaisu sen jälkeen kun mainio Kracher Beerenauslese 2008 poistui valikoimista pari vuotta sitten. Onneksi tilanne on sittemmin korjattu ja Beerenauslese teki comebackin – joskin useamman euron hinnankorjauksella. Joka tapauksessa, koska Kracherilla oli tarjolla vain makeita viinejä, jäi viinien maistaminen melko lailla viime tinkaan – viinimessuja on huono aloittaa erittäin makeilla ja intensiivisillä jälkkäriviineillä, kun niiden jälkeen kaikki viinit maistuvat karvailta ja ohuilta!

Ensimmäiseksi lasiini eksyi Kracherin makea näkemys Itävallan punaisesta ja runsaan marjaisesta Zweigeltista. Viini on osittain jalohomeen rusinoimista rypäleistä puristettu viini, jota on kypsytetty uudessa tammessa puoli vuotta ennen pullotusta.

Väriltään viini on oranssiin taittuvan vaalean vadelmanpunainen ja melko läpinäkyvä.

Tuoksu on varsin runsas, makea ja erittäin monipuolisen marja-hedelmäinen: banaania, kypsän marjaisista piirteistä aina rehevän Muumi-limumaiseen meininkiin ulottuvaa vadelmaa, hunajaa, sitruunamarmeladia, kevyttä, muskattimaisen parfyymistä kukkaisuutta ja hentoa päärynämehua. Kokonaisuus on erittäin kompleksi, kerroksinen ja todella herkullinen.

Makeassa ja varsin rehevässä makumaailmassa viinin 97 g/l jäännössokeri tuntuu, muttei mitenkään liiallisena, vaikkakin paikoin flirttaillaan jo jopa imelän puolelle menevillä vivahteilla. Viinin maku on vähintään yhtä moniulotteinen kuin tuoksu, mutta maku ei kuitenkaan toista tuoksun lupailemia aromeja yksi yhteen, vaan tuo osittain erilaista kompleksisuutta pöytään. Makeus tekee maun päällimmäisenä tuntuvista hedelmäisistä ja marjaisista piirteistä varsin hedelmä- ja marjakaramellisia, minkä ohelle jalohomeisuus tuo mukavan juonteen tiivistä hunajaisuutta. Seasta löytyy myös kevyttä mausteisuutta, aavistuksen verran tuoreita ahomansikoita ja taustalta häilyviä vivahteita vihreistä kuulista ja valkoisesta suklaasta. Hapot jäävät hieman viinin jäännössokerin alle, minkä johdosta viinin suutuntuma on paksuhko ja varsin täyteläinen. Yleisesti viinin makumaailma on varsin maukas ja ennen kaikkea hauska – ero olkimatoilla kuivatuista rypäleistä valmistettuun, selkeästi vakavahenkisempään Opitz One -jälkiruokaviiniin on huima.

Jälkimaku toistaa varsin uskollisesti keskimaun piirteitä: kielen kärjessä tuntuu jonkin aikaa mansikka- ja kuningatarhilloa, kun taas muualla kielessä marjaisuus tuntuu enemmän tuoreena vadelmaisuutena. Suussa häilyy melko pitkään vivahteita hunajasta ja sitruunamarmeladista samalla kun uusi tammi tuntuu sokerin alta varsin etäisesti, nostaen esille lähinnä varsin persoonallista valkosuklaisuutta. Sopivan hillitty (11,5%) alkoholi pysyy alusta loppuun hyvin piilossa ja pitää kokonaisuuden mukavan keveänä.

Jälleen kerran Kracher on onnistunut tuottamaan varsin maukkaan, persoonallisen ja korkealaatuisen jälkiruokaviinin, mutta tämä ei varsinaisesti vaikuta vuosiksi tai vuosikymmeniksi kellariin unohdettavalta hifistelyjälkkärilta (vaikka viini varmasti kestääkin ainakin vuosikymmenen kypsyttelyä), vaan nuorena nautittavalta, leppoisalta ja hupsulta arkijälkkäriltä. Tällä saa kyllä suun makeaksi hienommankin aterian päätteeksi, mutta liian jäykässä seurassa näin epämuodollisen oloinen viini voi olla hieman väärässä paikassa. Itse korkkaisin tällaisen viinin ihan sellaisena arki-iltana, joka kaipaa hieman makua ja rentoa fiilistä, kyljessään jotain marjoilla tai suklaalla ryyditettyä jälkiruokaa. Mustikoilla ja siirapilla tai hunajalla vuoratut vohvelit tai letut eli lätyt elikkäs räiskäleet ovat ehdottomasti varma veto.

Lyhyesti: Korkealaatuinen, mutta mukavan hupsu ja itseään ei turhan vakavasti liian vakavasti ottava punainen botrytis-jälkkäri, josta löytyy marjahillon lisäksi mm. hunajaa, mausteisuutta, hedelmäkarkkisuutta ja valkosuklaata.

Arvio: Erittäin hyvä – ihastuttava, luonteikas ja mukavan erilainen makea Zweigelt arjen herkuille. Viinistä löytyy paljon sellaista, joita jälkiruokaviineissä harvemmin kohtaa, mutta viini toimii silti ihastuttavana, vaivattomasti kurkkuun kulahtavana makeana herkkuna.

Hinnan (17,90e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti