Giulia Negri Barolo La Tartufaia 2007- Valmistaja: Tenuta Serradenari, Giulia Negri
- Tyyppi: Punaviini, DOCG Barolo
- Maa: Italia
- Alue: Piemonte, Langhe, Barolo
- Rypäleet: Nebbiolo (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 11,50e / 12 cl (Helmikuu 2013, Vin-Vin, Helsinki)
29,80e (Viinitie) - Hinta nyt: 37,90e (Helmikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)
Piemontelainen viinitalo Tenuta Serradenari mainostaa valmistavansa "maailman korkeinta Baroloa", eli Baroloa alueen korkeimmilta huipuilta. Perheyrityksenä toimivan viinitalon yksi taustatekijöistä on suvun tytär, Giulia Negri, joka valmistaa omalla nimellään kulkevaa Baroloa, joka ei tule talon tarhojen korkeimmalta huipulta, vaan matalammilta tarhoilta, läheltä La Morran kylää.
"Barologirl" Giulia Negri kertoo ihailleensa garagiste-henkisten viinintekijäystäviensä huoletonta ja dogmeista vapaata lähestymistapaa viininvalmistukseen, ja kun hänen perheensä yritys antoi hänelle mahdollisuuden tehdä itse omaa viiniään, istutti hän La Tartufaia -tarhoilleen Burgundista peräisin olevia Chardonnay- ja Pinot Noir -klooneja, sekä ryhtyi valmistamaan Nebbiolosta juuri hänen omien visioidensa mukaista Baroloa. Kun viiniolohuone Vin-Vinissä oli tarjolla Giulia Negrin tuotoksia, oli mielestäni kohdalleni osunut hyvä syy testata mistä tässä tuottajassa on kyse. (Lisäksi kiinnostuneet voivat ostaa tätä nykyä viiniä omaan kaappiinsa talteen, sillä viini on vastikään saapunut Alkon tilausvalikoimaan – tosin ikävästi vain kuuden pullon laatikoissa.)
Väriltään viini on tumman luumunpurppuranvärinen, jonkin verran läpinäkyvä ja reunoilta melko syvän oranssi.
Viinin tuoksu on todella miellyttävä; runsas, tumman hedelmävetoinen tuoksu tekee aloituksen, orvokkisten, maamaisten ja kevyen tupakkaisten aromien seuratessa perästä. Sitten mukaan tulee keveitä, tumman suklaisen tammisia ja paahdetun mausteisia vivahteita. Melko tuhti alkoholisuus (14,5%) leikkaa aromien läpi ja tuo kokonaisuuteen hieman apteekkieetterisyyttä.
Maultaan viini on vielä selvästi nuori, lähes raaka Nebbiolo; yleisvaikutelma on tiukka, todella hapokas ja tanniineista kitkerä. Aromeista löytyy italialaisviineistä tuttua hapankirsikkaisuutta, kevyttä mineraalisuutta ja hentoa, savuista maamaisuutta. Seassa on myös hentoa, kevyen suklaista tammisuutta. Hedelmässä häilyy taustalla muhkeampi, lämpimän kasvukauden kypsä hedelmä, jonka tiukka, hapokas runko tekee varsin ryhdikkääksi ja napakaksi. Kokonaisuus on kuiva, todella intensiivinen, hyvin nuori ja vielä varsin yksiulotteinen – todella tiukka ja intensiivinen suutuntuma pitää kokonaisuutta niin voimakkaassa niskalenkissä, että hennommat aromit eivät onnistu mitenkään pääsemään pinnalle.
Jälkimaku on aluksi melko voimakkaan hapankirsikkainen ja savuinen, mutta myös lyhyehkö; jäljelle jää ainoastaan kuivaa mausteisuutta, tanniinista katkeroisuutta ja voimakasta hapokkuutta melko pitkäksi aikaa. Runsas tanniinisuus kuivattaa suuta hyvin voimakkaasti.
Yleisesti viini on vielä erittäin nuori, jopa raaka, mutta varsin lupaava Barolo. Vaikka tammi paikka paikoin leikkaa läpi ja hedelmä on melko kypsän oloista, on kokonaisuus kuitenkin varsin puhdaspiirteinen, napakka ja freesi. Vasta reilun viiden vuoden ikäisenä viini on kuitenkin aivan liian nuoren oloinen ja viinin lupaava potentiaali tuntuu menevän melko lailla hukkaan – näin hyvärunkoinen esitys kuitenkin lupaa melko pitkääkin kypsytyskestävyyttä. Odotin melko modernia, helppoa ja nuorenajuotavaa Baroloa, mutta sainkin vastaani varsin hillitysti tammitetun ja iästään huolimatta vielä riipivän nuoren Barolon – viinin joka ei viinibaarissa sellaisenaan nautittuna edes yritä olla mitenkään miellyttävä tai helppo. Jos tätä viiniä pullon löydät, suosittelen antamaan sille reilusti lisää ikää ennen korkkausta. Tällaisenaan viini on varsin mielenkiintoinen ja lupaava, muttei mitenkään suuria tunteita herättävä kokemus.
Lyhyesti: Vielä todella nuori, erittäin tiukka, runsaan hapokas ja varsin tanniininen Barolo, joka lupaa hyvää kärsivällisille. Kypsästä hedelmästään ja suklaisesta tammestaan huolimatta viini on kokonaisuutena varsin kuiva ja perinteitä kunnioittava esitys. Nyt nautittuna La Tartufaia on monelle tuskin hintansa arvoinen, mutta asia tullee iän myötä.
Arvio: Tyylikäs – nykykunnossa viini ei ole vielä kovinkaan kummoinen tapaus, mutta ans kattoo jos viiniä jaksaa kypsytellä vielä toisen vuosikymmenen puolikkaan. Palaset erinomaiseen kokemukseen ovat jo nyt olemassa; enää pitää vain odottaa, että ne loksahtavat kohdalleen!
Hinnan (29,80e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Hinnan (37,90e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Hinnan (11,50e) ja laadun suhde: Vin-Vinissä 12cl lasillinen on kohtuullisella tasolla, mutta paikasta saa parempaakin edullisemmalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti