Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


1.12.13

Bollinger La Grande Année Brut 2004

http://www.alko.fi/tuotteet/943067/
Bollinger La Grande Année Brut 2004
  • Valmistaja: Bollinger
  • Tyyppi: Kuohuviini, AOC Champagne
  • Maa: Ranska
  • Alue: Champagne
  • Rypäleet: Pinot Noir (66%), Chardonnay (34%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 99,90e (Syyskuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 104,90e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Vihdoinkin Mikä viini -tapahtumassa tarjoutui mahdollisuus päästä shamppis-standien tuntumaan villeimmän alkuhulinan hellittäessä; suuntasin ensimmäiseksi tarkastamaan Bollingerin tarjonnan. Tarjolla oli neljä Alkosta löytyvää viiniä: Special Cuvée, Rosé Brut, La Grande Année 2004 ja La Grande Année Rosé 2004. En kuitenkaan tykitä tänne arvosteluja muista kuin tästä viinistä, sillä näiden muiden viinien arviot löytyvät jo täältä, enkä todennut vanhojen arvioideni merkittävästi eronneen nyt kirjaamistani havainnoista.

Vuonna 1829 perustettu viinitalo Bollinger, Bolly, on yksi tunnetuimpia, arvostetuimpia ja suurimpia kuohuviinitaloja Champagnessa, joka tekee monet asiat toisin kuin kilpailijansa – ja toisin kuin monet muut suuret viinitalot, Bollinger on edelleen yksityisomistuksessa ja Bollingerin suvun luotsaama. Bollinger on erityisen tunnettu viiniensä vaikuttavan suurikokoisesta ja jopa mahtailevasta tyylistä, mikä on seurausta siitä, että viinien käyttämisessä käytetään vanhoja ja hyvin pienikokoisia (205 l) tammitynnyreitä – perustason pullotteet käytetään osaksi tammessa ja pääosin teräksessä, kun taas vuosikerralliset viinit käytetään pelkästään tammessa. Tämä tammen käyttö shamppanjoissa on yleisesti varsin harvinaista. Lisäksi siinä missä monet shamppanjatalot turvautuvat sopimusviljelijöiltä ostettuihin rypäleisiin, Bollinger omistaa peräti 160 hehtaaria lähinnä grand cru- ja premier cru -luokiteltuja tarhoja, joilla talo saa katettua peräti 60% tuotannostaan. Bollinger myös ikäännyttää viinejään ennen myyntiinlaskua varsin reilusti – pelkästään perustason viinejä kypsytetään kellareissa vähintään kaksi kertaa lain vaatiman minimiajan, vuosikerrallisia viinejä usein huomattavasti pidempään.

La Grande Année -sarjan viinit edustavat Bollingerin tuotannon keskitasoa. Alunperin viini kulki nimellä Bollinger Vintage, mutta vuodesta 1976 viinejä on tuotettu nimen "Grande Année" alla. Vuonna 2004 viini sai nimensä eteen vielä määräisen artikkelin ja nykyisin kyseinen viinisarja tunnetaan nimellä La Grande Année. Kyseisiä viinejä tuotetaan vain erittäin hyvinä vuosikertoina, eli ei siis missään nimessä joka vuonna. LGA 2004 on tammessa käytetty ja rungoltaan kaksi kolmasosaa Pinot Noiria ja kolmasosa Chardonnayta – 88% grand cru -tarhoilta ja 12% premier cru -tarhoilta, Pinot Meunieria ei tippaakaan – minkä vuoksi se sopii varsin mainiosti pidempään kypsyttelyyn – tämän alleviivaamiseksi Bollinger on kypsyttänyt viiniä peräti seitsemän vuotta, joista n. viisi vuotta viini on viettänyt pullossa sakkojen kanssa. Viinin pitäisi tämän varsin pitkän kypsyttelyn vuoksi olla varsin valmis nautittavaksi heti ostettaessa, mutta LGA on tarkoitettu kestämään hyvinkin pitkää kypsyttelyä.

LGA:n väri on jo hieman iäkkäämmäksi viiniksi yllättävänkin vihertävä ja nuorekas.

Tuoksu on kohtalaisen runsas, varsin kehittynyt ja kaikessa kompleksisuudessaan erittäin hurmaava: pinnalla tuntuu toffeisuutta, murskattuja pähkinöitä, makeankypsää sitruksisuutta, hillittyä paahtoleipää, hunajaisuutta ja kevyttä, mutta taustaa vasten selvästi piirtyvää madeirisoituneisuutta. Taustalla värjöttelee makeaa, kevyen vaniljaista omenaisuutta ja hentoa tupakanpurua. Talon tyyli – runsas ikä ja tammi – tuntuvat siis varsin selvästi nokassa!

Suussa LGA toistaa ihailtavalla tavalla tuoksunsa elementtejä: kuiva ja vivahteikas makumaailma tarjoilee pähkinärouhetta, hunajaa ja poltettua sokeria, briossisuutta, kypsää sitruksisuutta – jopa sitrusmarmeladia – ja mantelisen mausteiseen taipuvaa madeirisoituneisuutta. Yleisilme on roteva ja intensiivinen, sekä melko hennon ja hiljaisenpuoleisen moussen vaikutuksesta suutuntumaltaan suht täyteläinen; tuntuva hapokkuus kuitenkin pitää viinin varsin mukavan ryhdikkäänä ja hyvin napakkana melko täyteläisestä suutuntumasta huolimatta. Makukokonaisuus on todella ihastuttavan runsas ja isokokoinen, mutta tuntuu enemmän täyslaidallisen tykitykseltä kuin harmoniselta kokonaisuudelta, jossa palaset ovat loksahtaneet kohdalleen.

Piktähkössä jälkimaussa viinin iän ja tammen tuomat piirteet tuntuvat vielä voimakkaammin varsinaisen hedelmäisyyden hukkuessa niiden alle: kielelle jää hunajaisuutta, poltettua siirappia ja pähkinäistä sherryisyyttä. Kevyehkö (7-8 g/l) dosage tuntuu makeahkona vivahteena, mutta melko runsas hapokkuus tuo tämän vastapainoksi sitruksista kirpeyttä.

Siitä huolimatta, että viinillä on ikää kiitettävät yhdeksän vuotta, on LGA 2004 vielä omalla tavallaan melko nuori tapaus: viinistä löytyy iästä kielivää sherryä ja madeiraa (jopa reilummin kuin vuosi sitten maistamassani LGA 2002:ssa), mutta balanssi tuntuu olevan vielä hieman hakusessa – toiset osa-alueet lyövät turpaan, siinä missä toiset hädin tuskin tuntuvat. Tästä hajanaisuudestaan huolimatta LGA 2004 on yksinkertaisesti todella vaikuttava, massiivinen ja kaiken kaikkiaan upea kuohuviini – erityisesti jos pitää aromeiltaan todella voimakkaista, jopa väkivaltaisista kuohuviineistä; punaviinimaailmasta lähin kiintopiste voisi olla nuori Brunello tai Amarone Riserva. Massaa ja oomphia siis löytyy, mutta eleganssia ei hirveästi.

Jos viinistä haluaa saada kaiken mahdollisen irti, suosittelen antamaan viinille reilulla kädellä lisää ikää – nyt viini on todella upea, moniulotteinen ja kaikin puolin roteva tapaus, mutta luotan viinin olevan huipullaan vasta sitten, kun kokonaisuus tasaantuu ja aromien eri osa-alueet tasaantuvat keskenään sopusuhtaisiksi elementeiksi – suosittelenkin siksi korkkaamaan viinin vasta vuosikymmenen loppupuolella. Jos viinin haluaa nyt korkata, suosittelen tarjoilemaan sen selkeästi jääkaapin lämpötilaa lämpimämpänä – n. 10-asteisena – ja yhdistämään runsasmakuisten ruokien kanssa – esimerkiksi Bollinger suosittelee sivuillaan mm. hanhenmaksaa, vasikkaa tai suolaisia juustoja viinin pariksi, mikä kuulostaa varsin järkevältä viinin aromien runsauden tuntien.

Lyhyesti: Selkeästi iäkkäämmänpuoleinen ja jo miellyttävästi kehittynyt huippushamppanja, josta löytyy lihaksikkuutta, intensiivisyyttä ja rotevaa makumaailmaa, mutta vielä melko vähän eleganssia. Todella vaikuttava ja upea esitys, joka jo hieman kehittyneistä piirteistään huolimatta vaikuttaa edelleen hyvin nuorelta ja tasapainoaan hakevalta. Kaikesta huolimatta huippukamaa ja kovasta hinnastaan huolimatta varma ostos.

Arvio: Täydellinen – vaikka tasapaino on hieman hakusessa ja fokusta puuttuu, vetoaa LGA:n massiivinen, tammen mausteisuuteen ja iän tuomaan pähkinäisyyteen nojaava ilmaisu allekirjoittaneeseen joka kerta. Uskomattoman upea kuohuviini, joka ansaitsee pitkäaikaisen lomaosakkeen kellarin parhailta paikoilta.

Hinnan (104,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti