Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.12.13

Trapiche Finca Jorge Miralles Malbec 2009

http://www.alko.fi/tuotteet/487887/
Trapiche Finca Jorge Miralles Malbec 2009
  • Valmistaja: Trapiche
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Argentiina
  • Alue: Mendoza, Valle de Uco
  • Rypäleet: Malbec (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 31,90e (Syyskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 32,50e (Helmikuu 2014, Alko)

Uuden maailman viinejä tarkastaessa (nämä Mikäviinit ja muut vastaavat tapahtumat ovat tähän hommaan kyllä varsin mainioita tilaisuuksia, sillä niin harvoin niitä tulee itse ostettua!) tuli lopulta päädyttyä Argentiinalaisen Trapichen pöytään, josta lasiin päätyi mukavan minimalistisella etiketillä varustetusta pullosta Argentiinalaisten itsellen varsinaiseksi kansallisrypäleeksi napatusta Malbecista valmistettua punaviiniä.

Intensiivisen mustanpuhuva viini on ulkonäöltään hyvin tiiviin oloinen ja siis käytännössä läpinäkymätön. Reunoiltaan viinin väri hieman ohenee ja muuttuu syvän rubiiniseksi.

Tuhdissa tuoksussa tammiset ja kypsän mustaherukkaiset vivahteet nivoutuvat sulavasti yhteen ja kokonaisuudesta erottuu myös savua, kypsää luumua, makeaa mausteisuutta ja suklaisuutta. Kokonaisuus on suht tamminen, mutta loppupeleissä yllättävänkin hyvässä balanssissa runsaaseen hedelmään nähden.

Suutuntumaltaan viini on hyvin tiivisrakenteinen, erittäin paksuntäyteläinen ja kaikin puolin roteva. Makupuolelta löytyy mustaherukkaa, mustikkaa, musteisuutta ja kaikkea muuta mustaa. Tukeva makumaailma on varsin intensiivinen ja suorastaan pureskeltavan hedelmäinen – konsentraatiota löytyy kahden viinin edestä. Tammi tuntuu jälleen melko voimakkaana, mokkaisena ja makean kaakaoisena elementtinä, mutta tuoksun tavoin jälleen kerran kohtalaisen hyvin integroituneena eikä varsinaisesti dominoivana. Tanniineja löytyy melko paljon ja viinillä onkin melko voimakas grippi.

Lopuksi viinistä jää pitkänpuoleinen ja rehevän kypsä jälkimaku, jossa mustaherukkaiset, karhunvatukkaiset ja hennon nahkaiset piirteet tuntuvat jäävän viinin aromaattisen, mokkaisen ja makean vaniljaisen tammen jalkoihin.

Kokonaisuutena viini on reilulla kädellä tammitettu, monoliittinen mega-Malbec, joka vakuuttaa lähinnä vau-kertoimellaan. Suoraan sanasta sanaan omista muistiinpanoistani loppukaneettini: "Aromaattinen ja miellyttävä, mutta peruskamaa. Maukas, mutta yllätyksetön."

Huvittavin juttu tässä on se, että tähän hetkeen asti luulin maistelleeni jotain talon enemmän tai vähemmän perustason Malbecia, sillä pullon melko hillitty ulkoasu ei vihjaillut mistään prestiisiarvosta, eikä viinin nimi ollut tuttu entuudestaan. Kyseessä olikin Trapichen Terroir Series -viinilinjaston jonkin sortin lippulaivapullote, Argentiinan yhdeltä arvostetuimmalta viinialueelta – Ucon laaksosta – tuleva yhden viinitarhan "Finca Jorge Miralles", jolla on Alkossa hintaa jo neljättä kymppiä. Tätä villihiivoilla käytettyä viiniä on kypsytetty 30kk, josta 18kk uudessa tammessa.

Viini vaikutti "argentiinalainen Malbec" -viitekehyksessään varsin positiiviselta esitykseltä, joskin viinin jo poikkeuksellisen massiivinen konsentraatio ja runsaudestaan huolimatta varsin mainiosti integroitunut tammi aiheuttivat hieman hämmennystä. Selitys tuli siinä, että eihän tämä ihan perus-Malbec ollutkaan, mutta että yli kolme kymppiä – en kyllä purematta niele. Tuohon hintaan pitäisi irrota jo sellaisia viinejä, jotka saavat sukat pyörimään jaloissa, mutta tämä viini lähinnä iskee tajun kankaalle – ja sellaisia kyllä löytyy Alkosta tarpeeksi, myös reilusti edullisemmilla hinnoilla.

Viini on varmasti melko varma hitti sellaisille, joille moniliittinen konsentraatio ja runsas tammi ovat hyvän viinin tae, mutta muille viini lienee kaikin puolin liioitteleva. Finca Jorge Miralles on kyllä uuden maailman viiniksi omalla, superlatiivisella tavallaan jopa varsin hyvin tehty, mutta mitään uutta tai mielenkiintoista se ei nyt onnistu tarjoamaan. Kenties reilun kymmenen vuoden päästä viini olisi onnistunut riisumaan liiallista massaansa ja tuomaan jotain oikeasti persoonallista paksun tammipeittonsa alta?

Lyhyesti: Supermassiivinen megakonsentraatio-Malbec varsin reilulla, mutta yllättävän hyvin integroituneella tammisuudella. Ylettömän rotevasta, täyteläisestä ja lihaksikkaasta ilmaisustaan huolimatta tarjoaa varsin vähän – jos ollenkaan – mitään mielenkiintoista.

Arvio: Erittäin hyvä – uuden maailman Malbeciksi varsin hyvin tehty esitys, mutta älyttömällä konsentraatiollaan ja voimakkailla uuden tammen aromeillaan ei houkuta ainakaan allekirjoittanutta palaamaan lasin ääreen. Kyllä näin tanakan viinin ääressä värjöttelee kylmiä talvipäiviä, mutta muuten viinin käyttötarkoitus jää hämäräksi – mikä on muka riittävän tuhtia ruokaa näin massiiviselle viinille? Raaka harmaakarhu?

Hinnan (32,50e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti