Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


7.1.12

Laroche Chardonnay 'L' 2010

Laroche Chardonnay 'L'
  • Valmistaja: Michel Laroche
  • Tyyppi: Valkoviini, IGP / Vin de Pays d'Oc
  • Maa: Ranska
  • Alue: Languedoc-Roussillon
  • Rypäleet: Chardonnay (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,09e (Tammikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 9,98e (Tammikuu 2014, Alko)

Ystäviemme luona illallistaessamme Larochen Chardonnay kaivautuu jääkaapista ruoanjälkeiseksi seurusteluviiniksi. Ensimmäinen havainto viinistä koko pöytäseurueella on, että sen tuoksu on melko hämmentävän makea – lähes ylikypsän päärynäinen, persikkainen ja melko yksioikoinen. Vaikutti, että lasissa olisi ollut päärynämehua, ei valkoviiniä.

Viinin maku on yllättävän makeahko, erityisesti ottaen huomioon sen, että viinissä ei pitäisi olla sokeria juuri ollenkaan. Makeutta hallitsee erityisesti tuoksusta makuun seurannut mehevä, ylikypsä päärynäisyys sekä hento, kypsähkö omenaisuus. Viinin hapot ovat melko vähäisiä ja tekevät sen todella raskaan tuntuiseksi suutuntumaltaan. Hapot eivät kuitenkaan ole aivan vähäisiä, sillä ne tulevat hieman selvemmin esiin jälkimaussa, mutta ne eivät riitä kantamaan viinin kypsynyttä ja täyteläistä hedelmäisyyttä, vaan viini tuntuu melko löysän lässähtäneeltä. Tammea viinissä ei ole ollenkaan, mutta silti – viinin paksusta rakenteesta johtuen – viini maistuu kevyen voiselta Chardonnaylta.

Jälkimaku on melko lyhyehkö ja ainoastaan kevyt päärynäisyys maistuu kielellä ennen kuin hapot pääsevät hedelmäisyyden alta esiin ja muuntavat päärynäisyyden toviksi aikaa kirpeäksi omenaisuudeksi.

Viini on yleisesti kyllä helppo seurusteluvalkoviini, mutta turhan mehevä ollakseen sellainen raikas ja miellyttävä viini, mikä sopisi yleensä useampaan makuun. Larochen 'L' vaikuttaakin olevan hyvä valinta erityisesti vähähapokkaista viineistä pitäville, joiden mielestä moni valkoviini on "liian hapan" heidän makuunsa. Jos haluaa yhdistää viinin ruokaan, kannattaa yhdistää se melko yksinkertaisiin, selkeämakuisiin ja vähärasvaisiin ruokiin, sillä nyt jo melko läskin oloinen viini lässähtää todennäköisen helposti hapokasta viiniä kaipaavien ruokien alle. Yleisesti Larochen 'L' on omaan makuuni melko persoonattoman oloinen, makean mehevä bulkkivalkkari.

Lyhyesti: Ylikypsän makea, melko vähähappoinen ja löysä Etelä-Ranskan seurusteluviini yksinkertaiseen makuun.

Arvio: Tylsä – viini on helppo ja ihan miellyttävä, mutta sitä hallitsee aivan liian selvästi makeahko päärynäisyys ja sen paksunhyllyvä rakenne tekee siitä turhan hahmottoman. Viini ei varsinaisesti ole edes huono hintaisekseen, mutta on silti todettava, että samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Hinnan (9,98e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei täytä hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti