Bourgogne

Yleistä

Keski-Ranskassa, Rhône-joen sivuhaaran ympärillä sijaitseva Bourgognen viiniappellaatio (myös saksalaishenkisesti Burgundi) on noussut maailmanlaajuiseen suosioon erityisesti laadukkailla Pinot Noir- ja Chardonnay-viineillään. Bourgognen alueella sijaitsevat myös kuuluisa ja arvostettu Chablis'n valkoviinialue sekä nuorekkaista ja kevyistä punaviineistään tunnettu Beaujolais'n alue, mutta niitä ei yleensä pidetä varsinaisina Bourgognen alueen viineinä, ns. Burgundereina, vaan ne yleensä luetaan omiksi viinialueikseen.

Alueella on arvioidaan valmistetun viiniä jo yli kahden tuhannen vuoden ajan ja ensimmäiset kirjalliset merkinnät alueen viineistä ovat jo 500-luvulta. 1300-luvulle tultaessa alueen viinit saavuttivat huomattavaa tunnustusta saavuttaessaan kirkollishallinnon tunnustuksen laadukkaana viininä. Samoin jo 1300-luvulla havaittiin, että eri viinitarhat tuottivat samasta rypäleestä hyvin erilaisia ja eri tasoisia viinejä, mikä loi pohjan Bourgognessa nykyisin erittäin vahvana elävälle, maaperän merkitystä painottavalle terroir-ajattelulle.

Bourgognen viinien taso pysyi korkeana ja arvostettuna läpi keskiajan ja esimerkiksi 1700-luvulla Bourgogne kilpaili viineillään naapurimaakunta Champagnen vastaavanlaisia, kevyitä punaviinejä vastaan tuottoisista Pariisin markkinoista. Bourgognen ja Champagnen viininvalmistajat pysyivät riitaisina kilpailijoina aina siihen asti, että Champagne ryhtyi painottamaan viininvalmistustaan kuohuviinien suuntaan.

1800-luvulla alueelle kehitettiin alustava jako viiteen eri tason viiniluokitukseen tunnustuksena sille, että alueen viinien laatu tuntui vaihtelevan todella paljon maaperän, terroir'n, mukaan. Vuonna 1936 tätä jakoa hieman yksinkertaistettiin ja alueelle luotiin yksin Ranskan ensimmäisistä lainvoimaisista AOC-appellaatioista. Bourgognessa monet alueen sisäiset appellaatiot saattavat terroir'n hengessä osoittaa vain yhtä tiettyä viinitarhaa. Tällöin sadan metrin päässä sijaitseva naapuritarha saattaa olla ilman appellaatiota tai omata täysin toisen appellaation johtuen sen erilaisesta maaperästä.

Toisen maailmansodan aikana alueen viininviljelijät pakenivat alueelta ja viinitilojen kunto romahti. Kun sodan jälkeen viljelijät palasivat tiloilleen tavoitteenaan palauttaa tilan kunto entiselleen, monet lannoittivat maaperän kaliumilla, mikä teki maaperästä todella ravinteikasta ja sai köynnökset tuottamaan erittäin runsaasti hedelmää, minkä seurauksena viinit olivat pitkään melko laimeita, yksiulotteisia ja vaatimattomia. Vasta 80- 90-lukujen taitteessa köynnökset olivat kuluttaneet maaperän ravinteet loppuun, minkä seurauksena ne ryhtyivät tuottamaan vähemmän satoa, mutta samalla intensiivisempiä ja voimakkaampia viinejä. Tällä hetkellä Bourgognesta tulee yksiä maailman arvostetuimmista, tyylikkäimmistä ja - vähemmän yllättäen - myös maailman kalleimmista puna- ja valkoviineistä.


Rypäleet

Valkoisista rypäleistä alueella viljellään lähes yksinomaan Chardonnayta. Chablis'n alueen Chardonnayt ovat yleensä täysin tammettomia tai korkeintaan kevyesti tammitettuja, kun taas muualla Bourgognessa Chardonnayt ovat usein paljon selvemmin tammitettuja. Alueella viljellään myös hapokkaampia ja neutraalimpia valkoviinejä tuottavaa Aligoté-lajiketta, mutta se on melko harvinainen, ja monien alueiden valkoviinituotanto on 100% Chardonnayta.

Punaisista rypäleistä ylivoimaisesti merkittävin on Pinot Noir, josta valmistetaan 100% Côte d'Or'n punaisista viineistä. Toinen alueella käytetty rypäle on Gamay, jota viljellään hyvin harvakseltaan muualla, mutta käytännössä kaikki Beaujolais'n viinit ovat Gamaysta valmistettuja.


Viinialueet

Bourgognen viinialue jakaantuu kuuteen ala-alueeseen, jotka jakautuvat edelleen yhä pienempiin viiniappellaatioihin. Nämä kuusi ala-aluetta sijaitsevat pystysuorassa linjassa Lyonin kaupungin pohjoispuolella ja niistä kaksi kuuluisinta muodostavat legendaarisen Côte d'Or'n viinialueen, jossa sijaitsee Chablis Grand Cru'ta lukuunottamatta kaikki alueen korkeimman luokan Grand Cru -appellaatiot.

Bourgognen kuusi ala-aluetta ovat pohjoisesta etelään lueteltuna seuraavat:

• Chablis (Côte d'Auxerre) – Bourgognen pohjoisin viinialue, joka on tunnettu yksinomaan 100% Chardonnay-viineistään. Chablis'n Chardonnay-viinejä pidetään lajikepuhtaimpina viineinä, sillä alueen viininvalmistus suosii mahdollisimman netraaleja aromeja tuottavia menetelmiä, mm. tammitynnyrikypsytystä ei käytetä juuri ollenkaan, toisin kuin muualla Bourgognessa. Alueen valkoviinit ovat pääasiassa hyvin raikkaan hapokkaita, viheromenaisia, piikivisen mineraalisia, teräksisiä ja hillityn tyylikkäitä. Parhaimmat ja voimakkaimmat Chablis Grand- ja Premier Cru -viinit ovat harvoja viinejä, joita saatetaan kypsyttää tammitynnyrissä ja nämä viinit ovat rakenteeltaan usein yksiä maailman pitkäikäisimmistä Chardonnay-viineistä, kestäen jopa yli kymmenen vuoden kypsytystä.
• Côte de Nuits – kuuluisan Côte d'Or'n viinialueen pohjoinen puolisko, jossa valmistetaan lähes yksinomaan maailmanlaajuisesti arvostettuja Pinot Noir -viinejä. Vaikka alueella valmistetaan lähes samoin menetelmin samasta lajikkeesta viinejä, alueen viinien väleillä saattaa olla hyvinkin suuria eroja johtuen Pinot Noir'n tavasta ilmentää voimakkaasti alueen maaperän tuomia ominaisaromeja, terroiria. Côte de Nuits'n alueella sijaitsee 24 alueen 27:stä punaviini-Grand Cru -appellaatiosta.
• Côte de Beaune – kuuluisan Côte d'Or'n viinialueen eteläinen puolisko, jossa valmistetaan pääasiassa legendaarisia Chardonnay-viinejä, sekä pienissä määrin myös Pinot Noir -viinejä, kuten esimerkiksi Volnayn alueelta tulevat hyvin kevyet ja hennot punaviinit. Côte de Beaunessa sijaitsevat muutamat maailman legendaarisimmista valkoviinialueista, kuten esimerkiksi Montrachet ja Meursault, joista jälkimmäisessä hieman yllättäen ei sijaitse ensimmäistäkään Grand Cru -tasoista appellaatiota. Alueella sijaitsee kolme punaviini-Grand Cru-appellaatiota sekä Chablis'ta lukuunottamatta kaikki Bourgognen valkoviini-Grand Cru-appellaatiot.
• Côte Chalonnaise – Bourgognen viinialueen keskellä sijaitseva viinialue, josta ei löydy ensimmäistäkään Grand Cru -tasoista appellaatiota, mutta runsaasti arvostettuja Premier Cru -appellaatioita, kuten mm. tyylikkäitä valkoisia viinejä tuottava Rullyn alue, elegantteja punaisia valmistava Mercureyn alue sekä AOC Bouzeron, joka on Bourgognen ainoa appellaatio, joka sallii Aligoté-lajikeviinien valmistuksen. Lisäksi alueelta tulee suurin osa Bourgognen geneerisistä puna- ja valkoviineistä.
• Mâconnais – tyylikkäitä Chardonnay-valkoviinejä tuottava viinialue Bourgognen eteläpuolella. Erityisesti alueella sijaitsevan Pouilly-Fuissén tammiset Chardonnay-viinit ovat erityisen suosittuja siitäkin huolimatta, että tällä alueella ei sijaitse ensimmäistäkään Grand- tai Premier Cru -appellaatiota.
• Beaujolais – Bourgognen viinialueen etelälaidalla sijaitseva Beaujolais on koko viinialueen suurin ala-alue ja tuottaa enemmän viiniä kuin viisi muuta aluetta yhteensä. 99% alueen viinistä on Gamay-rypäleestä valmistettua hailakkaa, kevyttä ja hapokasta punaviiniä, loput 1% on Chardonnaysta ja Aligotésta valmistettua valkoviiniä. Alueen punaviinejä ei pidetä juurikaan samanarvoisina kuin muita Bourgognen punaviinejä, ja käytännössä voimakkaimmat ja arvostetuimmatkin Beaujolais'n viinit suositellaan yleensä nauttimaan kolmen vuoden kuluessa vuosikerrasta. Alue on erityisen kuuluisa ns. Beaujolais Nouvea -viineistä, jotka ovat vuosikerran ensimmäiset valmistetut viinit ja ne vapautetaan markkinoille marraskuun kolmantena torstaina. Nämä viinit eivät säily kuin muutamia kuukausia ja ne ovat hyvin hentoja, kevyitä ja esterisen makuisia. Viiniekspertti Karen MacNeil on kirjoittanutkin että ne ovat maailman ainoita punaviinejä, jotka vain sattuvat olemaan valkoisia, ja Beaujolais Nouveau -viinejä yleensä suositellaan käyttämään ruokien kanssa valkoviinien tapaan.

Appellaatiot

Bourgognen appellaatiot jakautuvat kolmeen eri järjestelmään: Beaujolais'n appellaatioihin, Chablis'n appellaatioihin sekä lopun Borgognen käsittäviin yleisappellaatioihin.

Côte Chalonnais'n, Côte d'Or'n ja Mâconnais'n käsittävä yleisappellaatio:

• Grand Cru – alueen korkealuokkaisin appellaatio. Viinit kehittyvät pitkään ja niitä suositellaankin nauttimaan vasta vähintään 5-7 vuoden iässä. Viinit voivat kypsyä helposti toista kymmentä vuotta. Etiketissä vaaditaan appellaatio edellyttää merkintää vain viinitarhasta sekä appellaatiomerkintää Grand Cru (esim. Montrachet Grand Cru.) Grand Cru't tuottavat 2% alueen viineistä.
• Premier Cru – arvostetuilta viinitarhoilta tulevat viinit, jotka eivät ole saavuttaneet Grand Cru -tilojen prestiisiä. Näitä viinejä suositellaan nauttimaan vasta 3-5 vuoden iässä ja viinit voivat kypsyä jopa yli kymmenen vuoden ikäisiksi. Etiketissä edellytetään merkitsemään kylän nimi, appellaatiomerkintä Premier Cru, sekä viinitarhan nimi (esim. Volnay 1er Cru Les Caillerets.) Jos viinitarhan nimeä ei anneta, viiniin käytetyt rypäleet ovat tulleet useammalta viinitarhalta. Premier Cru't tuottavat 14% alueen viineistä.
• Village – useampien alueiden viinitilojen viineistä tehty sekoite tai jopa yhden luokittelemattoman viinitarhan rypäleistä valmistettu viini, jonka pidetään ilmentävän tietyn kylän viinityyliä. Viinit suositellaan nauttimaan 2-4 vuoden ikäsinä, mutta monet viinit saattavat kestää hyvin paljon pidempäänkin. Etiketissä lukee usein kylän nimi, sekä viinitilan nimi, jos viiniin käytetyt rypäleet ovat yhdeltä tilalta peräisin (esim. Beaune Clos Saint-Désiré.)
• AOC Bourgogne – koko Bourgognen viinialueelta tulevista rypäleistä valmistettu, usein arkiviinitasoinen viini, joka suositellaan nautittavaksi n. 3 vuoden kuluessa vuosikerrasta. Jos ala-alueen kylällä ei ole omaa Village-appellaatiota, voi kylä valmistaa viinit "alueellisen" appellaation alla (esim. AOC Côtes-de-Nuits), mikä on spesifimpi appellaatio kuin koko Bourgognen käsittävä appellaatio.

Chablis'n appellaatio:

• Chablis Grand Cru – selvimmin alueen maaperää, terroiria, ilmentävä appellaatio, jonka viinit ovat usein moniulotteisia, tyylikkäitä, hapokkaan hedelmäisiä ja joskus kevyen tammitettuja. Chablis'n alueella sijaitsee seitsemän Grand Cru -viinitarhaa ja ne tuottavat 3% koko alueen viinituotannosta.
• Chablis Premier Cru – melko pitkäikäisiä, tyylikkäitä, voimakkaita ja mineraalisia valkoviinejä tuottava appellaatio. Alueella sijatsee 40 Premier Cru -viinitarhaa.
• AOC Chablis – Chablis'n ydinalueella sijaitseva appellaatio, joka tuottaa suurimman osan alueen viineistä. Tämän appellaation sisällä laadun vaihtelu on suurinta viinien valmistajien ja vuosikertojen välillä.
• AOC Petit Chablis – Chablis'n reuna-alueilla sijaitseva viiniappellaatio, jonka viinit ovat usein hieman kevyempiä ja yksinkertaisempia kuin korkeammin luokitellut Chablis'n viinit.

Beaujolais'n appellaatio:

• Cru Beaujolais – Beaujolais'n korkein appellaatio. Toisin kuin muualla Bourgognessa, termi Cru ei käsitä vain yhtä tiettyä, arvostettua viinitarhaa, vaan kokonaisen viinialueen. Cru Beaujolais -viinit ovat usein muun Beaujolais'n viinejä tummempia, täyteläisempiä ja pitkäikäisempiä, eivätkä tämän appellaation tilat saa valmistaa Nouveau-viiniä. Alueen arvostetuin Cru on Moulin-à-Vent, jossa valmistetaan poikkeuksellisen ryhdikkäitä, kevyesti tammitettuja ja pitkäikäisiä Beaujolais-viinejä.
• AOC Beaujolais-Villages – tiettyjen 39 kylän ympäristössä kasvatettuja ja valmistettuja viinejä, joita pidetään muuta alueen viinejä parempitasoisena, voidaan merkitä Villages-appellaatiolla. Jos viini tulee yhdeltä tarhalta, voidaan appellaatiomerkinnän yhteyteen merkitä tarhan tai kylän nimi. Viinit suositellaan nautittaviksi 2-3 vuoden sisällä vuosikerrasta.
• AOC Beaujolais – geneerinen appellaatio, joka käsittää lähes koko Beaujolais'n punaviinituotannon. Viinin minimialkoholipitoisuus on oltava yli 9%, ja jos viinin alkoholipitoisuus ylittää 10%, viinin saa merkitä appellaatiolla AOC Beaujolais Supérieur.
• AOC Beaujolais Blanc, AOC Beaujolais Rosé – alueella valmistetut valko- ja roséeviinit.

Bourgogne Alkon hyllyllä

• Punaviinit: Alueen viineistä löytyy varsin mukavasti valinnanvaraa Alkossa; on edullisempia AOC Bourgogne ja Beaujolais -viinejä, arvostetumpien alueiden Village- ja 1er Cru -viinejä sekä todella hinnakkaita, legendaarisia Grand Cru -viinejä, jotka kannattaa pistää kaappiin odottamaan vähintäänkin muutamaksi vuodeksi, mieluiten 5-10 vuodeksi. Yleisesti Bourgognelaiset viinit ovat hyvä valinta, kun kaivataan kevyempää mutta riittävän hapokasta ja ryhdikästä punaista ruokapöytään, eivätkä ne ole parhaimmillaan sellaisenaan. Alkosta kannattaa ostella kuitenkin lähinnä niitä arkisempia ja yksinkertaisempia viinejä, joiden järkevä hintaluokka alkaa vajaasta kympistä ja hintansa veroisia saa vielä ainakin pariin kymppiin asti. Sitä kalliimpien kanssa rupeaa olemaan hieman tuuripeliä saako rahalleen riittävästi vastinetta, sillä laadukkaat Burgunderit tuppaavat maksamaan melko runsaasti monopolissamme. Tästä syystä oikeasti arvostettuja ja runsaita punaisia Burgundereita kannattaa metsästää mielummin nettikaupoista ja ulkomailta kuin Alkosta.
  
  Suosittelen: Cave de Lugny Pinot Noir, Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, Joseph Drouhin Moulin-á-Vent, La Buxynoise Bourgogne Réserve, Roger Sauvestre Côte de Beaune Villages


• Valkoviinit: Bourgognelaisten valkoviinien valikoima on myös melko kiitettävä, painottuen eniten raikkaan mineraalisiin Chablis'n viineihin. Seassa on kuitenkin myös muita, tammisempiakin Burgundereita. Lähes kaikki alueen valkoviinit ovat nappivalinta melkeinpä mille tahansa lohiruoalle ja hyvän hinta-laatusuhteen luokka alkaa reilun kympin kieppeiltä. Koska Bourgognen alueella sijaitsee suuri määrä maailman parhaimpiin luettuja viinitarhoja, voi kuitenkin viineistä pulittaa useita kymppejä ja silti saada rahalle runsaasti vastinetta.
  
  Suosittelen: Blason de Bourgogne Mâcon-Villages, Bouchard Hautes-Côtes de Beaune 'Les Prieurés', Chassagne-Montrachet Clos Devant, Joseph Drouhin Laforet, Joseph Drouhin Rully, La Chablisienne Chablis "le Finage", La Soufrandise Pouilly-Fuissé Vieilles Vignes, Vincent Girardin Meursault Vieilles Vignes


• Kuohuviinit: Noh, mitä tähän nyt voi sanoa? Alkon valikoimissa on yksi Crémant de Bourgogne, mutta yleisesti Crémant-viinit ovat ihan rahan arvoisia. Osta jos haluat tutustua, ei kuitenkaan rahat tule hukkaan menemään.