- Valmistaja: Zenato
- Tyyppi: Punaviini, DOC Valpolicella Superiore
- Maa: Italia
- Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
- Rypäleet: Corvina Veronese (80%), Rondinella (10%), Croatina, Oseleta
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 11,99 (Talvi 2011, Alko)
- Hinta nyt: 12,99e (Tammikuu 2013, Alko)
Viinin nimessä esiintyvä "Superiore" ei varsinaisesti viittaa viinin laatuun, vaan siihen, että viini on DOC Valpolicella -viini, jonka alkoholipitoisuus ylittää 12% ja jota on kypsytetty vähintään vuosi tammitynnyrissä. Katsotaanpa, ulottuisiko "Superiore" kuvaamaan kuitenkin myös viinin laatua.
Viinin väri on Valpolicellaksi melko tumma ja syvä ja melko kauttaaltaan punainen. Nuorten perus-Valpolicellojen haaleasta, siniseen taittuvasta väristä ei ole tietoakaan. Tuoksu on runsaan marjainen, taittuen kypsään kirsikkaan ja karpaloon, mutta kypsytyksen tuomaa tammisuutta on korkeintaan pieni häivähdys tuoksussa. Mistään tammipommista ei ainakaan tuoksun perusteella ole kyse.
Itse maku on sen sijaan melkoinen muutos tuoksusta – kypsän makea kirsikkaisuus onkin muuttunut tiukan kirpeäksi hapankirsikkaisuudeksi, jota sävyttää kevyt mutta pippurisen mausteinen tammi. Keskitäyteläisen maun seassa on myös kevyesti kypsänmakeata marjaa, mutta viinin voimakas hapokkuus peittää nämä aromit alleen melko voimakkaasti. Jälkimaku on pitkähkö ja sitä hallitsee Valpolicellan viinien peruselementti; hapankirsikkaisuus, sekä aavistus mausteista tammea ja bitterisyyttä. Voimakas happoisuus jää nostamaan sylkeä kielelle samalla kun melko vähäiset mutta terhakkaat tanniinit pyrkivät kuivattamaan suun limakalvoja.
Sellaisenaan ja heti avaamisen jälkeen nautittuna Zenaton Valpolicella oli turhankin tiukka ja hapokas seurusteluviini lautapeli-illan pikkunaposteltavien kanssa, etenkin kun itse oli ennakoinut hieman kevyempää ja pehmeän marjaisempaa Valpolicellaa. Etiketin Superiore ainakin viitannee muita Valpolicelloja rotevampaan rakenteeseen. Tästä tuhtiudestaan huolimatta viinin suutuntumaa ei kuitenkaan kuvaa osuvasti Alkon hyllylapun "täyteläinen", vaan viini on omaan makuuni enemmän voimakkaan mausteinen ja hapokas kevyehkö tai korkeintaan keskitäyteläinen viini.
Viinin aromimaailma oli mitä erinomaisin ja toi tyylipuhtaasti esille monia Valpolicellan viineihin yhdistämiäni aromeja hennon tammisuuden ryydittämänä. Viini kuitenkaan ei ollut nappivalinta lyhyen varoitusajan seurusteluviiniksi, sillä viini olisi selvästi kaivannut enemmän aikaa ja ilmaa pyöristyäkseen ja pehmetäkseen. Viini vaikuttaakin olevan enemmän yleiskäyttöinen ruokaviini, joka vaatii tunnin parin dekantoinnin karahvissa.
Lyhyesti: Astetta ronskimpi, runsaan hapokas ja hapankirsikkainen Valpolicella erinomaiseksi arkiruokien kumppaniksi.
Arvio: Tyylikäs – viini on melkeinpä parasta Valpolicellaa mitä Alkon hyllyt tarjoavat, mutta seurustelukäyttöön varauksella ja riittävän pitkällä ilmauksella.
Hinnan (12,99e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Hyvä Otto!
VastaaPoistaT:Jorma