Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


28.9.12

Clos de l'Oratoire des Papes 2010

Clos de l'Oratoire des Papes 2010
  • Valmistaja: Ogier
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Châteauneuf-du-Pape
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône, Etelä-Rhône, Châteauneuf-du-Pape
  • Rypäleet: Grenache (80%), Syrah (8%), Mourvèdre (7%), Cinsaut (5%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 37,90e (Syyskuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 42,90e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)
Ilahduttavasti Mikä viini? -tapahtumassa oli tarjolla tovi pari sitten Alkon tilausvalikoimaan saapuneen Clos de l'Oratoire des Papesin punaisen Châteauneuf-du-Papen tuoreinta vuosikertaa – aiempi vuosikerta kun oli jo tullut tarkastettua. Koska edellinen vuosikerta oli jättänyt kovin vaikuttavan kuvan viinistä, olin varsin innoissani tarkastamassa tuottaisiko tämä viini yhtä päräyttäviä fiiliksiä.

Väriltään viini on melko paksu – vain etäisesti läpinäkyvä – ja sävyltään hennosti purppuraan taittuvan karmiininpunainen.

Tuoksu on edellisen vuosikerran tapaan hyvin hillitty ja lähes vaatimattoman oloinen. Nenällä löytää lasista Etelä-Rhônen kypsää hedelmää, hentoa marjahilloisuutta, tuoretta mustaherukkaa ja mustikkaa sekä musteisia ja paahteisen puisia vivahteita.

Tuoksu ei todellakaan anna odottaa sellaista viiniä millaiseksi se suussa paljastuu. Viini on paljon kuivempi mitä kypsänmakea tuoksu antoi odottaa; palettia hallitsee tumma, syvä, kuiva, mausteinen ja nuorekkaan roteva mausteisuus, tumma hedelmäisyys on täynnä pippuria, syvyyttä ja vivahteikkuutta. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen, hienostunut ja pehmeän samettinen kevyen bitterisellä karheudella sävytettynä. Alkoholisuus on melko runsasta, mikä tulee maussa esiin hentona eetterisyytenä ja tuntuvana tulisuutena. Lämmetessään suutuntuma kasvaa tuntuvasti ja viini on ilmaisultaan selvästi suurempi, vaikkei muutukaan mitenkään päällekäyväksi tai huomattavan massiiviseksi. Vaikkei missään nimessä olekaan kevyen pään Châteauneuf-du-Pape, on Oratoire des Papes miellyttävän elegantti ja harmoninen esitys, joka ei yritä olla liian suuri ja massiivinen. Hapokkuus on kokonaisuuteen juuri ja juuri riittävä, eli viini ei ole aivan löysä, vaan sillä on selvä rakenne, mutta tukevamman hapokkuuden tuoma lisänapakkuus ei olisi missään nimessä pahasta.

Pitkä jälkimaku on roteva, kuiva, viikunainen, pippurinen, kevyen karvaan mausteinen, hennon lihainen ja viehättävän mineraalinen. Alkoholi tuntuu melko selvänä lämmönhohkana suun ja nielun limakalvoilla.

Viini on edelliseen vuosikertaan verrattuna melko samanlainen esitys: kevyt ja hienostuneen hillitty tuoksu johtaa todella rotevaan ja nuoruuden vimmaiseen keskimakuun, päättyen lopulta pitkään ja viipyilevään jälkimakuun. Nuorenakin varsin tasapainoinen ja nautittava, kunhan sille antaa rohkeasti useita tunteja aikaa hengittää. Kuitenkin viinin paras potentiaali makaa pitkällä tulevaisuudessa; suositeltava korkkausaika lienee kohdalla vasta aikaisintaan 5-7 vuoden päästä, jos mielii saada viinistä parhaat puolet esiin.

Lyhyesti: Vaikka viini kärsii CdP-viinien Akilleen kantapäästä, tömäkästä alkoholisuudesta, on viini muuten todella upea esitys kaikin puolin – aina klassiseen Art Nouveau -etikettiin. Hyvin tyylikäs, voimakas ja harteikas punaviini Etelä-Ranskasta.

Arvio: Erinomainen – varsin klassinen ja harmoninen Châteauneuf-du-Pape, joka on melko tuhti, muttei missään nimessä sieltä massiivisimmasta päästä. Ronski hedelmä ja hillitty eleganssi käyvät viinissä käsi kädessä, sulassa sovussa.

Hinnan (42,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti