Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


29.9.12

Sud-Ouest

Yleistä

Sud-Ouest, "Lounainen", ei ole mikään tietty viinialue, vaan Bordeaux'n ja Espanjan rajan väliselle alueelle sijoittuva hyvin heterogeeninen alue erilaisia, pieniä viiniappellaatioita. Bordeaux'n tuntumassa valmistetaan paljon tyylillisesti Bordeaux'ta muistuttavaa punaviiniä, mutta mitä etäämmälle tästä maailman viinipääkaupungista päästään, sitä erikoisemmiksi muuttuvat alueen rypäleet ja viinityylit. Lisäksi alueelta löytyy Cognacin pikkuserkku, rustiikkisempia ja paljon vähemmän arvostettuja rypäletisleitä tuottava Armagnac.


Rypäleet

Alueen viinit ovat pääasiassa erilaisista rypälesekoituksista valmistettuja, mutta hyvin monissa sekoituksissa käytetään jotain tiettyä, alueelle ominaista päälajiketta. Sud-Ouestista löytyy hyvin paljon erikoisia, hyvin vähän muualla Ranskassa – tai maailmassa – tavattuja rypälelajikkeita; lisäksi esimerkiksi Ranskassa lähinnä juuri Sud-Ouestissa tavatut Malbec ja Tannat -lajikkeet ovat kokeneet melkoisen maastamuuton, maailman Malbec-tuotannon keskittyessä pääasiassa Argentiinaan ja Tannatin tuotannon Uruguayhin.

Alueen merkittävimmät punaiset rypäleet ovat:
  • Cabernet Franc – muutamissa alueen appellaatioissa kasvatettu punainen rypäle, josta valmistetut viinit vaihtelevat huomattavasti appellaatiosta toiseen, kevyen hedelmäisistä aina paksun täyteläisiin punaviineihin. Yleinen rypäle Bordeaux-tyyppisissä sekoiteviineissä, monesti jopa pääasiallisena lajikkeena.
  • Cabernet Sauvignon – erityisesti Bordeaux-tyyppisissä viineissä pääasiallinen rypälelajike, josta alueella valmistetaan voimakkaita, harteikkaita ja tanniinisia viinejä.
  • Fer – lähes musta rypälelajike, jota tavataan lähinnä Lounais-Ranskan viinialueella. Vain harvoilla alueilla viinistä tehdään 100% lajikeviiniä, mutta lajiketta käytetään erittäin monessa viiniappellaatiossa osana viinisekoituksia.
  • Malbec – lähinnä argentiinalaisista punaviineistä tuttu lajike, joka toimii Lounais-Ranskan viiniappellaatioissa Bordeaux-tyylisten sekoiteviinien täydennyslajikkeena. Cahors'n viinialue on tunnettu Malbec-vetoisista viineistään. Tunnetaan Lounais-Ranskassa yleisesti nimellä Côt.
  • Merlot – monien Bordeaux-tyyppisten sekoiteviinien täydennyslajike, joissain appellaatioissa myös pääasiallinen lajike.
  • Tannat – lähinnä uruguaylaisista punaviineistä tuttu, harvinaisen tanniininen lajike, joka toimii Lounais-Ranskan viiniappellaatioissa sekoiteviinien täydennyslajikkeena. Madiranin viinialue on tunnettu tyylikkäistä ja erinomaisesti kypsytystä kestävistä Tannat-viineistään.
Alueen merkittävimmät valkoiset rypäleet ovat:
  • Courbu – lähinnä alueen eteläosissa, Ranskan ja Espanjan rajalla kasvatettu lajike, joka tuo viineihin sitruksisuutta ja hunajaisuutta.
  • Gros Manseng – suuri, paksukuorinen ja helppohoitoinen lajike, joka tuottaa helposti suuria satoja melko neutraalia ja arkista viiniä. Satoja hillitsemällä ja hyvin ajoitetulla sadonkorjuulla viinistä saadaan hyvin runsasta ja vivahteikasta viiniä. Gros Manseng tuottaa paksujen kuoriensa ansiosta helposti hyvin syvän väristä ja tanniinista valkoviiniä. Viinistä tehdään sekä valkoviiniä että jälkiruokaviiniä.
  • Petit Manseng – Gros Mansengia pienikokoisempi paksukuorinen lajike, joka tuottaa erittäin vivahteikkaita ja tyylikkäitä valkoviinejä; erityisesti Petit Mansengista valmistetut jälkiruokaviinit ovat hyvin arvostettuja. Petit Manseng tunnetaan alueella yleisesti myös pelkästään nimellä Manseng.
  • Sauvignon Blanc – niin Ranskassa kuin ympäri maailman erittäin yleinen lajike, jota käytetään alueella niin sekoiteviinien täydentävänä lajikkeena kuin puhtaana lajikeviinirypäleenä. Alueella tehdään rypäleestä Bordeaux'n hengessä niin valkoviinejä kuin jälkiruokaviinejäkin. Sauvignon Blanc tunnetaan alueella yleisesti myös pelkästään nimellä Sauvignon.
  • Sémillon – niin Ranskassa kuin ympäri maailman erittäin yleinen lajike, jota käytetään alueella niin sekoiteviinien täydentävänä lajikkeena kuin puhtaana lajikeviinirypäleenä. Alueella tehdään rypäleestä Bordeaux'n hengessä niin valkoviinejä kuin jälkiruokaviinejäkin.

Viinityylit

Alueella valmistetaan lähinnä punaviinejä, joista merkittävät osa on lähes identtisiä Bordeaux'n punaviinien kanssa, mutta mitä kauemmas Bordeaux'sta siirrytään, sitä vähemmän viinit muistuttavat niitä. Alueella valmistetaan merkittävän paljon melko rotevaa, tanniinista ja pitkää kypsytystä kestävää punaviiniä, mutta myös jonkin verran kevyempiä ja tyyliltään nuorekkaampia punaviinejä.
Valkoviiniä valmistetaan alueella hieman vähemmän. Bordeaux'n tuntumassa viinit ovat pääasiallisesti oikein aromikkaita, raikkaita ja hapokkaita, mutta etäämmällä Bordeaux'sta tavataan myös hyvinkin tuhteja ja rotevia, Manseng-vetoisia valkoviinejä.
Alue on erityisen tunnettu Manseng-rypälelajikkeista valmistetuista makeista jälkiruokaviineistään, jotka kestävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien kypsytystä, mutta myös Sauternes-tyylisistä, jalohomeisista jälkiruokaviineistään.

Viinialueet

Alueella voidaan valmistaa viinejä koko alueen kattavan IGP Vins du Sud-Ouest -appellaation alla, mutta valtaosa viinintuottajista suosii mielummin pieniä, aluekohtaisia AOC-appellaatioita. Alueella sijaitsee viiden ala-alueen alla 22 AOC-tasoista appellaatiota. Näistä merkittävimmät ja tunnetuimmat ovat ala-alueittain:

Dordogne-Bergeracin ala-alue: alue Bordeaux'sta itään.
  • AOC Bergerac – suuri viinialue melko lähellä Bordeaux'ta, n. 60 km siitä itään. Alueella valmistetaan niin puna- kuin valkoviinejä voimakkaasti Bordeaux'n hengessä – punaviinejä hallitsevat Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon ja Merlot, valkoviinejä Sauvignon Blanc ja Sémillon. Punaviinit ovat pääasiassa hyvin tuhteja ja tummia, valkoviinit voivat olla mitä tahansa rutikuivista melko makeisiin.
  • AOC Côtes du Duras – alue, joka kulkee Dordogne-Bergeracin ja Garonnen ala-alueiden rajalla, Bergeracin kaupungin eteläpuolella. Alueella valmistetaan valko-, rosée ja punaviiniä monilla eri tyyleillä, hieman Bordeaux'n hengessä; punaviineissä käytetyt lajikkeet ovat Bordeaux'sta tutut Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon ja Merlot, sekä harvinaisempi Malbec.
  • AOC Monbazillac – Bergeracin kaupungin kyljessä sijaitseva appellaatio, joka on varattu vain ja ainoastaan jalohomeisille jälkiruokaviineille. Monbazillacin viinit ovat melko Sauternes'n tyylisiä, mutta eroavat niistä selvästi suuremmalla osuudellaan Muscadelle-rypälettä.
  • AOC Saussignac – aivan Monbazillacin appellaatiossa kiinni, sen länsipuolella sijaitseva jälkiruokaviiniappellaatio, joka tekee jalohomeisia jälkiruokaviinejä pääasiallisesti Sémillonista. Viinit ovat pääasiassa Monbazillacia ja Sauternes'ta hieman kuivempia. Chaptalisaatio, eli sokerin lisääminen viiniin on kielletty appellaation viinilaissa.
Garonnen ala-alue: alue Bordeaux'sta n. 100-150 km kaakkoon. Sijaitsee melko tarkkaan Bordeaux'n ja Rhônen puolessa välissä.
  • AOC Cahors – vain punaviinejä tuottava alue n. 60 km Bergeracin kaupungista kaakkoon. Alueen viinien pääasiallinen lajike on Malbec, jota täydennetään Merlot'lla ja Tannatilla. Viinit ovat usein melko tuhteja, tanniinisia ja vaativat kypsytystä.
  • AOC Fronton – lähinnä punaviinejä tuottava alue n. 50 km Cahors'n kaupungista etelään. Alueen pääasiallinen lajike on paikallinen Négrette, joka tuottaa voimakkaita, hedelmäisiä, tanniinisia ja tuhteja punaviinejä, jotka saattavat vaatia useampien vuosien kypsytystä.
  • AOC Gaillac – suuri viinialue Frontonin itäpuolella. Tuottaa tuhteja ja pitkäikäisiä punaviinejä, kuohuviinejä, kuivia ja makeita valkoviinejä sekä jälkiruokaviinejä. Punaviinejä valmistetaan Cabernet Sauvignonista, Cabernet Franc'sta, Durasista, Feristä ja Syrahista.
  • AOC Marcillac – koko muusta Lounais-Ranskan viinialueesta erillään oleva alue Cahors'n kaupungista n. 70 km itään, jossa viinintuotanto meinasi loppua 1960-luvulla. Nykyisin alueella valmistetaan pääasiassa Fer-lajikkeesta vadelman aromisia, tanniinisia ja rustiikkisia punaviinejä.
Gasconyn ala-alue: Alue n. 100-150 km Bordeaux'sta etelään.
  • AOC Madiran – erittäin tanniinisia ja pitkää kypsytystä vaativia punaviinejä tuottava alue, jonka viinien pääasiallinen lajike on Tannat. Viinejä voidaan täydentää Cabernet Franc-, Cabernet Sauvignon- ja Fer-lajikkeilla.
  • AOC Pacherenc du Vic-Bilh – appellaatio, joka on varattu Madiranin alueella valmistetuille valko- ja kuohuviineille. Alueella käytetään lähinnä vain paikallisia valkoisia rypälelajikkeita (Arrufiac, Courbu, Gros Manseng, Petit Manseng.) Sec-merkinnällä varustetuissa valko- ja kuohuviineissä ei saa olla yli 3 g/l jäännössokeria. Ilman Sec-merkintää olevat viinit voivat olla makeudeltaan mitä tahansa, mutta nykyisin tuotanto on painottunut kuivatuista rypäleistä valmistettuihin jälkiruokaviineihin.
Béarnin ala-alue ja Baskimaa: Alue Ranskan ja Espanjan rajalla.
  • AOC Béarn – lähinnä nuorekkaisiin ja marjaisiin punaviineihin keskittynyt alue, jossa valmistetaan myös kevyitä ja nuorekkaita rosée- ja valkoviinejä niin kuivina kuin makeinakin. Alueella sijaitsee yhteensä 30 tuottajaa. Alueelle erikoisuutena rypäleköynnökset kasvatetaan puiden ympärille.
  • AOC Jurançon – suurehko viinialue Paun kylän ympärillä, lähellä Espanjan rajaa. Alueella kasvatetaan vain melko voimakkaita ja rotevia valkoviinejä sekä erittäin arvostettuja ja aromikkaita jälkiruokaviinejä. Alueen pääasialliset rypälelajikkeet ovat Courbu, Gros Manseng ja Petit Manseng.
  • AOC Irouléguy – aivan Espanjan ja Ranskan rajalla sijaitseva alue, jossa valmistetaan melko rotevia ja maamaisia punaviinejä paikallisilla nimillä tunnetuista lajikkeista: Bordelesa Beltza (Tannat), Axeria (Cabernet Franc) ja Axeria Handia (Cabernet Sauvignon). Alueella valmistetaan myös aromikkaita ja melko tuhteja valkoviinejä niin ikään paikallisilla nimillä tunnetuista lajikkeista: Xuri Zerratia (Courbu), Izkiriota (Gros Manseng) ja Izkiriota Ttipia (Petit Manseng).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti