Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


15.9.12

Bollinger La Grande Année Rosé 2004

Bollinger La Grande Année Rosé 2004
  • Valmistaja: Bollinger
  • Tyyppi: Kuohuviini, AOC Champagne
  • Maa: Ranska
  • Alue: Champagne
  • Rypäleet: Pinot Noir (68%), Chardonnay (32%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 117,90e (Syyskuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 127,90e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)
Neljän viinin Bollinger-spurttini Mikäviini-tapahtumassa lopetti La Grande Année -vuosikertashamppanjan rosée-versio. Tähän asti taistelu huipusta on ollut tiukkaa kädenvääntöä perus GA:n ja rosée-GA:n välillä, mutta nyt oli tiedossa vastikään markkinoille saapunut vuosikerta 2004, josta ei ollut mitään ennakkotietoja, joten kaksintaistelun ykkössijalle päätyjä oli vielä suuri kysymysmerkki.

La Grande Année Rosé on kuohuviini, joka on valmistettu 89% Grand Cru -tarhojen ja 11% Premier Cru -tarhojen hedelmistä, johon lopuksi lisätään 8% Côte aux Enfants Grand Cru -tarhan Pinot Noir -viiniä tuomaan aromia ja rakennetta. Viinin kypsytyksestä kertonee jotain se, että tämä vuosikerta 2004 tosiaan saapui markkinoille vastikään!

Lasissa makoilee hailakan lohenpunaista viiniä. Tuoksussa on selvästi Bollyn perus-roséeta enemmän roséemaisuutta: löytyy kevyttä villimansikkaa, makeata vadelmaa, murskattuja marjoja, mineraalia, kevyttä kukkeutta, toffeista tammea, hentoa briossisuutta ja kevyen pähkinäistä kehittyneisyyttä.

Kuiva maku on elegantti, moniulotteinen ja kaikin puolin sopusuhtainen, mutta hyvin roteva ja nuorekkuudessaan intensiivinen. Vahva maku on runsaan paahteinen, hennon metsämansikkainen, mineraalinen ja sitruksinen. Hiivaisuus ja kevyesti kehittynyt makuprofiili tuo vivahteikasta, mutta kokonaisuuteen upeasti sointuvaa mantelikeksisyyttä. Hapokkuus on hyvin eloisaa ja runsas ja pitkäkestoinen mousse tuo viiniin kermaista täyteläisyyttä. Kokonaisuus on raikas ja intensiivinen.

Jälkimaussa dosage tuntuu makua selvemmin: marjaisuus tuntuu kevyen makealta. Seassa on myös manteleita, ranskanleipää ja suutapuhdistavaa mineraalisuutta. Kuiva, hapokas ja napakka jälkimaku jatkuu todella pitkään.

Onhan tämä upea kuohuva, juu. Mutta kumpi on parempi; tämä vai perus-GA? Oma makuni kallistuu enemmän perus-GA:n puoleen. Vaikka se oli hyvin nuorekas ja kaipaisi lisää ikää, on tämä Rosé lähes raaka. Intensiivinen maku ja viiltävät hapot kaipaavat vielä rutkasti lisää ikää, jotta viini olisi harmoninen kokonaisuus ja rahansa arvoinen ostos: nyt viinin rakenne on hienosti balanssissa, mutta pääasiassa vain kypsytystä ajatellen. Nykyisellään viini kaipaakin hyvin tukevaa ruokaa, joka toisi robustia suutuntumaa balanssiin. Oikeanlaisen ruoan kanssa La Grande Année Rosé onkin sitten mitä parhain valinta.

Tämän vuoden voittajaksi päätyi omalta osaltani Bollingerin La Grande Année, mutta Rosé ei juurikaan voittajan rinnalla häpeile. Molempien pahin ongelma onkin tässä vaiheessa erittäin nuori, jopa raaka, runko. La Grande Année Rosé on kuitenkin näistä kahdesta selvästi nuorekkaampi ja tarkoitettu nautittavaksi vasta paljon kypsemmässä iässä – itse palaisin viinin pariin vasta kun on kulunut 13-15 vuotta vuosikerrasta, vaikkakin viini kestää varmasti ja helposti paljon pidempäänkin.

Lyhyesti: Todella intensiivinen, harmoninen ja kaikin puolin erinomainen roséeshamppanja, joka kaipaa ehdottomasti lisää ikää; tämän ikäisenä tähän hintaan viini ei ole missään nimessä vielä rahansa arvoinen (edit: Vielä vähemmän nyt kun vuodessa viinin hintaa on rukattu peräti kympillä ylöspäin! "Heikko" hinta-laatusuhde rupeaa pikku hiljaa jo lähentelemään "surkeaa").

Arvio: Erinomainen – vaikka häivähdyksiä kehittyneemmistä aromeista silloin tällöin tulee etualalle, on viini vielä auttamattoman primäärinen. Tästä huolimatta viini on todella upea, harmoninen ja intensiivinen esitys, vaikkakin ehkä turhankin suuri sellaisenaan nautittuna.

Hinnan (127,90e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei (vielä) vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti