Escudo Rojo 2009

Escudo Rojo 2009

• Valmistaja: Baron Philippe de Rothschild
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Maipo
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon (40%), Carménère (37%), Syrah (18%), Cabernet Franc (5%)
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 14,49e (Syyskuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 14,99e (Tammikuu 2013, Alko)

Paroni Philippe de Rothschild – elämää suurempi mies. Rothschild-pankkisuvun vesa, GP-autoilija, runoilija, elokuvatuottaja, näytelämäkirjailija ja maailman arvostetuimpia viinejä tuottavan Château Mouton Rothschildin vaativa johtaja, joka on onnistunut kaiken muun ohessa tekemään jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole vielä koskaan tehnyt: saanut nostettua viinitilansa luokittelun Bordeaux Deuxiéme Cru -luokasta korkeimpaan ja maailmanlaajuista arvostusta (ja päätähuimaavia hintoja) nauttivaan Bordeaux Premier Cru -luokkaan.

Escudo Rojo ("Punainen kilpi" – Rothschild – espanjaksi) on Rothschildin viini-imperiumin kokeilu Chilen puolella. Tähän viiniin on tullut tutustuttua parikin kertaa aikaisemmin erilaisissa tastingeissa, joissa viini on omasta mielestäni pärjännyt vallan hyvin – toisen aiheena taisi olla +10 euron chileläispunaviinit ja toisen aiheena uuden maailman Cabernet-blendit tai muut tuhdit viinit. Näiden perusteella on jäänyt päähäni varsin tasapainoinen ja hieman hillitty mielikuva viinistä ja olenkin pitkään pitänyt Escudo Rojoa jotakuinkin parhaana ostoksena Alkon Chile-hyllyltä. Vuosikerta 2009 oli kuitenkin itselle täysin vieras, joten kun tarve seurusteluviinille tuli syntymäpäiväjuhlien muodossa, oli hetki mitä sopivin tähän vuosikertaan tutustumiselle.

Viini korkattiin heti juhliin saapuessa ja sen annettiin hengittää puolisen tuntia ennen sen pariin siirtymistä. Väriltään viini on hyvin syvän viininpunainen ja mustanpuhuva, seassa on myös häivähdys nuorekasta purppuraa. Yleisesti väri on lähes täysin läpinäkymätön.

Tuoksu paljastaa pääasiallisen rypälelajikkeen armotta: nenään nousee hyvin runsaasti murskattua mustaherukkaa ja herukanlehtiä. Seassa on myös mustapippuria, maustepippuria, mustikkaa, pieni aavistus paprikaisuutta ja multaa. Tuoksu on chileläiselle viinille tyypillisesti todella runsas, avoin ja hyvin uuttunut, mutta ilahduttavasti ylikypsä makeus ja runsas hillomaisuus tuntuu puuttuvan lähes kokonaan. Runsaasta, päällevyöryvästä tuoksustaan huolimatta viini vaikuttaa enemmän tuoreeltä kuin ylikypsältä. Illan edetessä ja viinin avautuessa tammitynnyrikypsytyksen jäljet rupeavat tuntumaan: sekaan saapuu kaakaota, tummaa suklaata ja puista tammisuutta.

Kielellä Escudo Rojo jatkaa tyyliään: se on ilahduttavan viileä, ei kovin paahteinen tai hillomainen. Seassa häivähtelee aika ajoin kypsempiä hillottuja tummia hedelmiä, mutta ne pysyvät tuoreen ja ryhdikkään rungon aisoissa eivätkä lähde dominoimaan. Maultaan viini on selvästi kuiva, suuntayttävän runsas, maustepippurinen, musteinen, tumman kirsikkainen ja erityisesti voimakkaan herukkainen. Seassa on myös paljon murskattuja tummia marjoja sekä kevyttä vegetaalisuutta – jälkimmäinen todennäköisesti pienessä osassa olevan Cabernet Francin antia.

Suutuntumaltaan Escudo Rojo on melko tanniininen, mutta tanniinit ovat erinomaisesti integroituneet viiniin. Happoja ei ole mitenkään erityisen paljon, joten viini on melko pehmeähkö ja pyöreä, mutta happoja on kuitenkin riittävästi pitääkseen tanniinisuuden kanssa viinin hyvin tasapainoisena ja ryhdikkäänä. Kokonaisuus on hyvin nuorekas ja hedelmävetoinen, mutta rakenne on kohdillaan ja kokonaisuus toimii. Chileläisyydestään huolimatta viinin ranskalaiset juuret näkyvät: viini on iso, mutta se ei yritä isotella ja tarjota liikaa kaikkea. Viiniä ei vaivaa niin monen chileläisen viinin Akilleen kantapäät: happojen puutteesta johtuva löysyys, ylikypsistä rypäleistä kielivä makean imelä hilloisuus, raa'asta Carmenèresta juontuva dominoiva raaka paprikaisuus, jne.

Jälkimaku on kevyen katkeroinen, pippurinen, tai jopa tulinen, ja alkoholisuudessaan melko lämmin. Kielelle jää aluksi paljon kuivaa herukanlehtisyyttä, tanniinien kuivatessa suun limakalvoja. Lopuksi kielelle jää pitkäksi aikaa mausteista ja puista tammea, sekä katkeroista yrttisyyttä.

Kokonaisuus on helpostilähestyttävä, muttei kuitenkaan tylsä ja helppo: viinistä löytää häivähdyksiä Bordeaux'sta sen modernin naamion takaa, mutta viini on silti uskollinen kotimaalleen – tällä kertaa ilahduttavan positiivisesti; toisin kuin monet hillomaiset ja kosiskelevan makeat chileläiset, on tämä viini hyvin kuiva mutta maistuu silti Chileltä. Hyvin maukas viini sellaisenaan seurusteluun, mutta sen roteva runko tekee siitä varsin kelvollisen ruokaviinin tukevillekin aterioille. Viinin rungon puolesta uskoisin sen kestävän hyvin useamman vuoden kypsyttelyäkin, mutta voisin viinin olevan uudelle maailmalle uskollisesti parhaimmillaan silloin kun siinä on vielä nuoren iän tuoreutta ja energiaa.

Escudo Rojo on selvästi uuden maailman viini, eli niitä hysteerisesti karttavalle viini tuskin tarjoaa mitään suuria elämyksiä – ei myöskään Cabernet Sauvignonin vihaajille, johtuen viinin runsaasta herukkaisuudesta – mutta niille, jotka kaipaavat positiivisia elämyksiä Etelä-Amerikasta, on viini mitä vakuuttavin chileläinen. Tässä on varsin hyvin tehty ja tasapainoinen viini, joka on iso, muttei mitenkään massiivinen. Sen vahvuus tullee parhaiten esille, jos sitä pääsee vertailemaan samalla kertaa muihin vastaavan hintaisiin uuden maailman punaviineihin.

Lyhyesti: Suuri, muttei liian iso viini. Tanniininen, tasapainoinen, tukeva ja kuiva esitys, jonka kokonaiskuvaa sävyttää Cabernet Sauvignonin runsas herukkaisuus. Uuden maailman viini niille, jotka eivät uuden maailman viineistä erityisesti välitä.

Arvio: Erittäin hyvä – niin mielikuvani kuin vuosikertakaan eivät päässeet pettämään – viini on edelleen kenties paras Chilen punaviini mitä Alkosta löytää. Onhan se melko helppo ja hedelmävetoinen uuden maailman hengessä, mutta muuten se sitten tuntuukin ottavan melkoisen hajuraon leijonanosaan uuden maailman punaviineistä.

Hinnan (14,49e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.