Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.5.12

Jean Buscher Dornfelder Halbtrocken 2010

Jean Buscher Dornfelder Halbtrocken 2010
  • Valmistaja: Jean Buscher
  • Tyyppi: Punaviini, Qualitätswein (QbA) Rheinhessen Halbtrocken
  • Maa: Saksa
  • Alue: Rheinhessen
  • Rypäleet: Dornfelder (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 5,60e (Huhtikuu 2012, Jean Buscher)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Saksan Viinitiedotuksen messujen lähestyessä loppuaan rupesi valinnanvara hupenemaan kuin pyy maailmanlopun edellä. Lisäksi kun viinejä oli ehtinyt maistaa jo parikymmentä erilaista, eivät enää kevyimmät ja eleganteimmat viinit olisivat kyenneet saamaan järkevää keskusteluyhteyttä turrutettujen makuhermojen kanssa. Koimme kollegani kanssa järkevämmäksi jäädä maistelemaan Jean Buscherin pöytään viinejä, josta löytyi lähinnä helppoja ja arkisia manner-Euroopan markettiviinejä. Tiedossa ei siis ollut mitään suuria makuelämyksiä, vaan tilanteeseen juuri sopivia tusinaviinejä, jotka päästäisivät kovaa työtä tehneet makuhermomme hieman helpommalla. Ensimmäiseksi tämmöiset kriteerit täyttäväksi viiniksi valikoitui jäännössokerilla varustettu puolikuiva Dornfelder.

Väri on sinipunaisen nuorehko, ja viini on niin sävyltään kuin viskositeetiltaan paksummanpuoleinen. Tuoksussa on runsaasti nuorta marjaa, hieman marjahilloisella tavalla, vaikkei viinin tuoksu tuo mieleen hilloisia Australian tai Chilen viinejä. Lisäksi tuoksussa on selvästi spriimäistä alkoholin tuoksua, vaikka viinin alkoholiprosentti on melko alhainen (12%).

Maussa on ryhtiä tuovaa, kirpeän hapokasta metsämarjaa, makeankypsää punamarjaisuutta ja persoonallista leivontamausteisuutta. Kokonaisuus on silti melko vaisuhko, arkinen ja paksun mehukas.

Jälkimaku on lyhyehkö, vaatimattoman marjainen ja paksun mehukkaaseen makuun nähden kevyehkö.

Yleisvaikutelmaltaan viini on sellainen kuin saattoi tyyliltään odottaa: helppo ja yllätyksetön. Edes Saksan ulkopuolella harvinainen Dornfelder ei onnistunut tuomaan pakettiin mitään ihmeellisempää. Messuilla tarjoiltujen juustojen kanssa tämä hieman makea punaviini toimi miellyttävästi, mutta muuten kyseessä ei ollut kovinkaan kaksinen tapaus.

Lyhyesti: Makeanpuoleinen, runsaan marjainen, arkinen ja helppo punaviini.

Arvio: Kehno – juu, enpä kyllä oikeastaan odottanut puolikuivalta punaviiniltä muutakaan. Viini voi olla ihan näppärä vaihtoehto tuliselle aasialaiselle ruoalle tai viinejä aloittelevalle, mutta muuten siitä kannattaa pysyä kaukana.

Hinnan (5,60e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti