Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.5.12

Jean Buscher Dornfelder & Rosenmuskateller Dornröschen

Jean Buscher Dornfelder & Rosenmuskateller Dornröschen
  • Valmistaja: Jean Buscher
  • Tyyppi: Punaviini, Deutscher Tafelwein Rheinhessen
  • Maa: Saksa
  • Alue: Rheinhessen
  • Rypäleet: Dornfelder, Muscat Rose à Petit Grains
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,90e (Huhtikuu 2012, Jean Buscher)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Hieman pettymykseksi osoittautuneen puolikuivan Dornfelderin jälkeen siirryimme Saksan Viinimessuilla Jean Buscherin pöydässä ihan oikeasti makean punaviinin pariin. Viini on siinä mielessä erikoisuus, että Muscat Rouge (Rosenmuskateller saksalaisittain) ei ole sallittu rypälelajike Rheinhessenin laatuviineissä. Tästä huolimatta viinintuottaja Buscher haluaa käyttää rypälettä, joita hänen tarhoillaan kasvaa, sillä hän uskoo niiden tuottavan persoonallisia ja uniikkeja viinejä, jollaisia Rheinhessenin viinilainsäädännön sallimat lajikkeet eivät voi tuottaa.

Koska viinissä on käytetty lajiketta appellaation sallimien lajikkeiden ulkopuolelta, on viini luokiteltu automaattisesti alimpaan luokkaan, pöytäviiniksi (tafelwein). Tästä syystä viinille ei ole annettu myöskään vuosikertaa. Viinistä valmistetaan myös kuohuvaa ja valkoista versiota Gewürztraminerista ja Muscat'sta, joka ymmärtääkseni voitaisiin luokitella appellaation mukaiseen luokitukseen, mutta on todennäköisesti tyylin vuoksi myös jätetty Tafelwein-luokkaan (vrt. italialaiset ja heidän tapansa käyttää IGT-luokitusta.)

Viinin väri on tasaisen punainen, mutta reunoilta selvän violettiin taittuva. Tuoksussa erottuu selvästi Muscat'n vaikutus voimakkaana kukkaisuutena ja rusinaisuutena. Viini vaikuttaakin tuoksunsa perusteella enemmän aromikkaalta valkoviiniltä kuin punaviiniltä. Ristiriita tuoksun ja ulkonäön välillä on hämmentävä.

Maku on makea, pehmeä, mustikkainen, kypsän punamarjainen, runsas ja sanalla sanoen hauska. Siinä on hilloisuutta ilman uuden maailman paahtuneisuutta – tässä viinissä jäännössokerin tuoma hilloinen makeus on aivan toisenlaista kuin ylikypsä ja löysä hilloisuus, joka taas vaivaa mm. ikävän monia Chilen ja Australian viinejä.

Jälkimaku on makeuden myötä melko lyhyt ja yksinkertainen – runsas jäännössokeri huuhtaisee kaikki marjaiset aromit kieleltä mennessään ja vain hento makeus jää hetkeksi aikaa kielelle.

Tässä on mukava ja hassu pullo esimerkiksi mustikkametsään. Se ei tarjoa suuria nautintoja tai vaikuttavaa aromien syvyyttä, vaan lempeätä hupsuttelua. Ei tällaista viiniä voi tosissaan ottaa, mutta ei sille vihanenkaan voi olla. Ihan kokemuksen arvoinen viini.

Lyhyesti: Hupsunhauska, makean marjainen ja kukkea punaviini vähemmän vakaviin hetkiin.

Arvio: OK – viinin makeus ei varmasti ole kaikkien juttu, mutta sopiviin tilanteisiin tämä sympaattinen ja arkisen hupsu viini on ihan näppärä valinta. Tafelwein-luokituksestaan huolimatta viini ei ole mikään surkea ja tasoton marjamehu, vaan ihan taiten tehty makea punaviini.

Hinnan (9,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti