Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.9.13

Nøgne Ø Two Captains Double IPA 2013

Nøgne Ø Two Captains Double IPA 2013
  • Valmistaja: Nøgne Ø
  • Tyyppi: Olut, Double India Pale Ale
  • Maa: Norja
  • Alue: Grimstad
  • Maltaat: Pale ale
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 9,25e (Kesäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Keväällä Alkon uutuuksia seuratessa tuli innostuttua – valikoimiin saapuu erä Nöggiksen DIPAa! Noh, paljastuikin ettei kyseessä ollut varsinaisesti Nøgne Ø:n oma resepti, vaan eräänlainen collaboration brew; paikallisen olutkilpailun ykkössijan plokannut oli palkinnoksi saanut voittajakeitoksensa suurempaan levikkiin Nøgne Ø:n omilla laitteilla tuotettuna.

Korkatessa olut puskee ulos vaahtoa pullosta; kaadettaessa muodostuu tiivis, mutta lyhytikäinen, beige vaahtokukka, joka jättää oluen päälle tasaisen pitsisen vaahtokalvon. Oluella on kevyen utuinen, oranssinruskea väri, joka lasissa makoillessaan kirkastuu, paljastaen oluessa leijailevaa, paikoitellen melko suurikokoistakin hiivahöttöä.

Tuoksu on kohtalaisen runsas; ei erityisen voimakas, mutta moniulotteinen, selväpiirteisen pihkainen ja täynnä tuoreita männynneulasia. Seassa on myös kevyttä punamarjaisuutta ja aromihumaloinnin sitruksisen greippistä hedelmäisyyttä. Hento trooppinen hedelmäisyys pysyttelee ujosti taustalla, eikä varsinaista maltaisuutta tunnu humalan alta löytyvän juuri ollenkaan.

Voimakkaassa maussa tuntuu aluksi kielen kärjessä makean toffeista ja karamellista maltaisuutta sekä hentoa pähkinäisyyttä, mutta hyvin pian erittäin tuntuva, voimakkaan mäntyinen, pihkainen, greippisen hapan ja karheankatkera humalointi ottaa vallan. Aromihumalointi puskee sekaan hieman makeata sitruksisuutta ja passiohedelmää, mutta yleisvaikutelma on rutikuiva, tiukka ja jopa rujo. Humalointi on erittäin katkeroista ja suutakuivattavaa. Kokonaisuus ei tunnu olevan erityisen hienostunut tai monisyinen, vaan melko kömpelö, pelkkään massiiviseen katkerohumalointiin perustuva ja jopa brutaali. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kevyen, hädin tuskin tuntuvan hiilihappoisuuden vuoksi varsin pehmeä ja seesteinen.

Rapsakassa jälkimaussa kielelle nousee aluksi kevyen hunajaista ja makean sitruksista makua, mutta sitten voimakkaan pihkainen, männynhavuinen ja kevyen saippuainen kitkeryys ottaa vallan. Oluella on uskomattoman pitkä, karhean bitterinen ja kevyen sitruksinen jälkivaikutelma, jossa dominoiva katkeruus ei saa kaipaamaansa vastapainoa kepeäksi jäävästä maltaisuudesta.

Kokonaisuutta ihmetellessä on myönnettävä, että tuhti alkoholi (8,5%) pysyy mallikkaasti piilossa alusta loppuun. Yleisesti oluen järkyttävän runsas katkerohumalointi tuntuu kuitenkin olevan hieman epätasapainossa freesin ja hyvin kepeän mallaspohjan kanssa – kokonaisuus voisi oman makuni suhteen pelata paremmin tumman ja täyteläisemmän mallaspohjan kanssa. Nyt pääosassa on ainoastaan humalan katkerot sekä aromihumalan tuomat mäntyiset ja sitruksiset vivahteet, maltaan jäädessä täysin niiden jalkoihin.

Two Captains jättää hieman kylmäksi, eikä se onnistu tarjoamaan samanlaisia uskomattomia fiiliksiä kuin niin moni muu panimon pullote. Tämä vaikuttaa vain sellaiselta puolitiehen jätetyltä idealta, jolla yritetään elvistellä ainoastaan humaloinnin massiivisella määrällä unohtamalla mallaspuolen ja yleisen balanssin oluesta kokonaan. DIPA:ksi Two Captains on hieman epätasapainoinen olut, eikä mitenkään erikoinen tai ihastuttava tapaus. Haastava pullote, joka ei juurikaan palkitse.

Lisäksi pakko tässä vielä hämmästellä Nøgne Ø:n oluiden hinnoittelu on ruvennut menemään täysin naurettaviin mittasuhteisiin Alkossa. Vielä vajaa puoli vuosikymmentä sitten Koffin Portteria sai kahdella eurolla ja Nöggiksen oluita viidellä viiva kuudella. Nyt Portteri maksaa muutaman kymmentä senttiä enemmän, kun taas Nöggikset tuntuvat olevan järjestään kympin tienoilla. Ei perkele. Parhaista voin kyllä olla valmis maksamaan tuollaisia hintoja, mutta en kyllä enää toiste tästä.

Lyhyesti: Todella voimakkaalla katkerohumaloinnilla ja hyvin kepeällä mallaspohjalla varustettu DIPA, jonka aromimaailmaa hallitsevat männynneulaset, pihka ja greippinen sitruksisuus. Hieman tasapainottoman oloinen DIPA, josta löytyy lähinnä ylettömät määrät katkerointia; ei juuri muuta.

Arvio: OK – Two Captains on olueksi oikein hyvä, mutta DIPA:ksi semipasseli ja Nøgne Ø:n olueksi välttävä esitys. Koska olen tottunut odottamaan panimon etikettien takaa lähinnä upeita olutkokemuksia, on Two Captains lievä pettymys – tästä syystä olut voi vaikuttaa arviossa hieman huonommalta mitä se todellisuudessa on. Se on kuitenkin samalla omasta mielestäni pieni laadullinen notkahdus panimon niin yleensä korkeatasoisessa linjastossa.

Hinnan (9,25e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti