Scarbolo Pinot Grigio Ramato XL 2010
- Valmistaja: Scarbolo
- Tyyppi: Oranssi viini, IGT Venezia Giulia
- Maa: Italia
- Alue: Friuli-Venezia Giulia, Friuli Grave, Udine
- Rypäleet: Pinot Gris (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 7,50e / 12cl (Heinäkuu 2013, Viiniravintola Latva)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Kesällä vanhassa tutussa Latvassa piipahtaessa tuli varsin miellyttävä uutukainen vastaan: oranssi Pinot Grigio Italian Udinesta, eli aivan Slovenian rajalta! Oranssit viinit ovat tietyllä tapaa roséeviinien vastakohta: kun rosée valmistetaan antamalla punaisten rypäleiden kuorien olla vain hetken kosketuksissa värittömän rypälemehun kanssa, valmistetaan oranssi viini antamalla värittömän rypälemehun olla kosketuksissa jonkin aikaa valkoisten rypäleiden kuorien kanssa. Pinot Gris on varsin yleinen rypälelajike tähän tarkoitukseen johtuen lajikkeen tavallisia valkoisia rypäleitä punertavammista ja/tai tummemmista kuorista.
Italiassa oranssit viinit tunnetaan yleensä nimellä ramato, eli "kuparinen". Tämä kyseinen Ramato on valmistettu talon vanhimman viinitarhan käsinkerätyistä Pinot Grigio -rypäleistä. Niistä puristetusta viinistä puolen annetaan maseroitua kuorien kanssa kylmässä kahden päivän ajan, jonka jälkeen viini siirretään teräkseen käymään ja kypsymään; toisen puolen annetaan maseroitua kuorien kanssa lämpimässä neljän päivän ajan, minkä jälkeen tästä osuudesta 30% siirretään vanhoihin 500 litran tammitynnyreihin ja loput teräkseen. Viiniä kypsytetään teräksessä ja tammessa sakkojen päällä peräti 18 kuukauden ajan, jonka jälkeen viini pullotetaan ja sen annetaan asettua pullossa vielä 6 kuukautta.
Väriltään viini on hailakan kullankeltainen ja kevyesti poltetun savisen oranssiin taittuva.
Aluksi hyvin viileän viinin tuoksu on varsin kepeä, sitruksinen ja hennosti hillotun aprikoosinen; taustalla tuntuu aavistuksen verran rypäleelle ominaista mausteisuutta. Lämmetessään ja avautuessaan tuoksu saa runsautta ympärilleen ja siitä rupeaa erottumaan makean omenahilloisia, parfyymisiä ja paahteisen maamaisia piirteitä sekä sakkakypsytyksen tuomaa kompleksisuutta.
Suutuntumaltaan Ramato XL on viileänä mukavan kepeä ja raikas, mutta yleisilmeeltään se on samalla kohtalaisen runsas ja täyteläinenkin. Maku on kuiva ja siinä tuntuu sitruksia, ananasta, mausteisuutta, kevyttä persikkaisuutta ja hunajamelonia, hillittyä yrttisyyttä sekä jopa hieman tuntuvaa tanniinisuutta. Viinin roséemainen väri johdattaa aivoja harhaan, sillä tämän väriseltä viiniltä henkisesti valmistautuu odottamaan marjaisuutta, mutta vastaan tulee lähinnä keltaisten hedelmien hallitsemaa valkoviinisyyttä. Ainoastaan hentoa, Provencen mausteiset ja vaalean hedelmäiset mieleen tuovaa roséemaisuutta voi erottaa viinin avautuessa. Yleisilmeeltään viini on suht hapokas ja eloisa mutta samalla tuhdihko ja intensiivinen.
Valkoviininen jälkimaku jättää kielelle sitruksisuutta, hillittyä marjaisuutta, kohtalaisen tuntuvaa ja kevyesti bitteriseen taittuvaa mausteisuutta ja hentoa trooppista hedelmäisyyttä, joka jättää muuten kuivahkoon ja suht tiukkarakenteiseen jälkivaikutelmaan kevyesti makean loppusilauksen.
Latvassa istuskellessa tuli huomattua miten reippaasti viini avautuu lasissa; se ei varsinaisesti muutu toiseksi, mutta tarjoilee jatkuvasti suurempaa ja moniulotteisempaa tuoksu- ja makupalettia. Yleisesti tämä on varsin mielenkiintoinen ja persoonallinen esitys jossa yhdistyy Alsacen mausteinen ja meheväkin Pinot Gris ja Italian kuiva, sitruksinen ja rapsakka Pinot Grigio. Scarbolo on onnistunut tekemään jo varsin harvinaiseksi käyneestä ja suurelle yleisölle tuntemattomasta viinityylistä varsin uskottavan, pieteetillä tehdyn ja selkeästi korkealaatuisen pullotteen – viinistä löytyy varsin kiitettävästi sekä syvyyttä että rakennetta (mikä valkoisissa Pinot Gris -viineissä tuppaa olemaan enemmän joko-tai-diili.)
Sopivasti viilennettynä viini toimii varsin mainiosti sellaisenaan kesäisten roséeviinien korvikkeena, mutta sen voi kuvitella toimivan erilaisten merenelävien ja kepeiden kasvisruokien palanpainikkeena. Lisäksi näin rakenteikkaan ja sopivasti konsentroituneen viinin voi kuvitella kestävän myös lisää ikää kellarissa muutamia vuosia. Todella vähäisten kokemusten perusteella on vaikea sanoa miten tällaiset viinit kehittyvät (jos kehittyvät) mutta viini tuntuu tarjoavan tyylilajissaan runsaasti potentiaalia ollen samalla varsin hurmaava esitys juuri tällä hetkellä.
Lyhyesti: Runsas ja intensiivinen mutta samalla kepeähkö ja rakenteikas oranssi viini, joka tarjoilee ihastuttavan syvää ja kompleksista Pinot Gris'n aromikkuutta varsin tasapainoisessa paketissa.
Arvio: Erinomainen – jännittävä kokonaisuus, joka asettuu jonnekin valko- ja roséeviinin välimaastoon. Huokuu laatua, tasapainoa, mielenkiintoa ja potentiaalia mutta on samalla varsin helposti lähestyttävissä jos omaperäisemmät viinit sattuvat arveluttamaan – siis varsin tutustumisen arvoinen kuriositeetti!
Hinnan (7,50e) ja laadun suhde: Viiniravintola Latvassa 12cl lasillinen on oikein kelvollisen hintainen, suositteluni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti