Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.2.14

Bryggeri Senaattori Doppelbock

http://www.alko.fi/tuotteet/711024/
Bryggeri Senaattori Doppelbock
  • Valmistaja: Bryggeri Helsinki
  • Tyyppi: Olut, Lager, Doppelbock
  • Maa: Suomi
  • Alue: Uusimaa, Helsinki
  • Maltaat: Munich-, musta paahto-, pils-, tumma kristalli-
  • Humala: Hallertauer Mittelfrüh, Magnum, Perle
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 5,85e (Helmikuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: 5,85e (Helmikuu 2014, Alko)

Yksi Helsingin olutskenen tuoreimpia tulokkaita on vuonna 2013 avattu Bryggeri Helsinki, Senaatintorin nurkilta löytyvä ravintolapanimo, jonka taustajoukoissa häärii mm. Lammin Sahdista ja Pienpanimoliiton puheenjohtajuudesta tunnettu Pekka Kääriäinen. Olutravintolan sijainnin vuoksi loogisesti nimetty Senaattori Doppelbock on saksalaisen panimomestari Mathias Hüfnerin käsialaa ja se on yksi Alkon kevättalven 2014 pienpanimo-oluista. Mielenkiintoista on se, että Suomea pidetään yleisesti lagermaana, mutta pienpanimokattauksesta löytyi tämän oluen lisäksi vain yksi lager, eikä kumpikaan näistä edustanut Suomessa yleisesti menestyvää vaaleaa lagertyyliä.

Ainoa etukäteisongelma oluen kanssa on se, että en yleisesti pidä lagereista. Vaaleat lagerit eivät jaksa muutamaa, harvaa poikkeusta lukuunottamatta sytyttää enää lainkaan kun taas bockit tuppaavat olemaan monesti makuun turhan alkoholisia ilman riittävää vastapainoa rungosta. Tummat lagerit maistuvat parhaiten, mutta yleensä nekin jäävät kakkoseksi melkeinpä mille tahansa vertailukelpoiselle pintahiivaoluelle. Muista siis lukea arvostelu sellaisen ihmisen perspektiivistä, joka ei pohjahiivaoluille lämpene!

Tämä helsinkiläinen senaattori on väriltään voimakkaan punakka, joskin sillä on kevyesti tummanruskeaan taittuva syvä sävy. Yleisilmeeltään olut on kevyesti läpinäkyvä. Hatun virkaa toimittaa kermanvärinen, pari senttiä paksu ja kohtalaisen kestävä vaahto.

Senaattori tuoksuu tuhdilta ja voimakkaan maltaiselta. Aromimaailma on melko makeanpuoleinen ja seasta löytyykin niin kevyen maitosuklaisia kuin imelän mämmisiä piirteitä.

Tuoksun tavoin makeahko maku on pehmeän maltainen ja imelletyn limppuinen maku. Melko täyteläinen suutuntuma on suht mehevä, mutta olut kärsii musiikkitermein ns. middle scoopista: bassot on tukevat ja yläpää on kirkas, mutta keskialue on aavistuksen verran ontto. Melko keveä mutta mukavan aromaattinen humalointi tuo onneksi hillittyä ruohoisuutta ja hentoa maamaisuutta muuten ehkä piirun verran turhan suoraviivaiseen makumaailmaan. Hiilihappoisuus on oluessa hennosti pistelevä ja varsin kevyttä.

Jälkimaussa tuntuu melko hillityksi jäävää katkerohumalointia, leipäistä ja makeanpuoleista maltaisuutta sekä tanakan alkoholin (7,5%) tuomaa melko tuntuvaa lämpöä. Suorastaan hämmentävää, että oluesta löytyy katkeroita peräti 45 EBU:a, sillä ne eivät missään vaiheessa juurikaan hyppää framille.

Senaattori on kaikin puolin helppo ja helpostilähestyttävä tumma lager, mutta sen alusta loppuun hallitseva makeus ja raikkauden puute rupeavat meikäläisen kohdalla tökkimään kohtalaisen nopeasti – lisäksi joka hörpyn jälkeen melko lämpimänä hohkaava jälkivaikutelma rupeaa häiritsemään pidemmän päälle. Kokonaisen pullon tyhjentäminen rupeakin käymään jo työstä.

Senaattori on ihan hyvä doppelbock ja varmasti uppoaa vähemmän oluita harrastelevaan kansanosaan helposti – oluessa kyllä riittää makua, minkä lisäksi makea maltaisuus ja loppupeleissä melko vähän tuntuva katkero todennäköisesti ovat vain plussaa keskiarvokuluttajalle. Sen sijaan omalta osaltani on myönnettävä, että kyseinen oluttyyli ei vieläkään oikein ole juttuni. Liian yksiulotteinen, simppelin mämminen ja makea makuprofiili ilman raikkautta, ryyditettynä varsin tuhdilla alkoholilla ei vain tee temppujaan. Tämmöinen olut toimisi itselleni varmaankin 0,2-litraisessa maistelutuopissa jääkylmänä.

Lyhyesti: Laadukas ja taidolla tehty Doppelbock helsingistä, joka kuitenkaan ei juuri onnistu meikäläistä lämmittämään tuhdista alkoholistaan huolimatta. Liikaa makeutta, liikaa voltteja, liian vähän raikkautta, liian vähän luonnetta.

Arvio: OK – passeli perus-bock. Kyllä tämän kehtaisi pistää hyvien saksalaisbockien rinnalle. Olut tuskin niitä voittaisi, mutta voisi kuitenkin pärjätä ihan hyvin vertailussa. Varsin tutustumisen arvoinen muhkeiden lagereiden ystäville, mutta meikäläisen olutmaulla varustetut voivat jättää oluen huoletta hyllyyn.

Hinnan (5,85e) ja laadun suhde: Heikko – olut ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti