Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


24.9.13

Sinebrychoff & Brooklyn Two Tree Porter

Sinebrychoff & Brooklyn Two Tree Porter
  • Valmistaja: Sinebrychoff, Brooklyn Brewery
  • Tyyppi: Olut, Porter
  • Maa: Suomi & Yhdysvallat
  • Alue: Uusimaa, Kerava / New York, Brooklyn
  • Maltaat: Pilsner-, Münchner-, väri-, ruskeamallas
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 2,78e (Syyskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 2,92e (Tammikuu 2014, Alko)

Aivan vähän aikaa sitten Alkon uutuuksien joukosta yksi pomppasi silmiini yli muiden: suuri olutrakkauteni, Koffin Portteri, saapuisi valikoimiin päivitettynä versiona toisen arvostamani panimon, yhdysvaltalaisen Brooklyn Breweryn, kanssa tehtynä yhteistyönä! (No ok, tämä oli jo pitkään olutpiireissä pyörinyt huhu, eli Alkon uutuuksista en tätä bongannut, mutta reaktio oli sama.)

Kyseessä on siis olut, jossa pohjana on käytetty tavallisen Koffin Portterin täysmaltaasta valmistettua versiota (eli kyseisestä oluesta ei pitäisi enää löytyä ohratärkkelystä, hurraa!) Oluen nimi Two Tree tullee taas siitä, että olutta on maustettu kahdesta erilaisesta puusta saatavilla aromeilla – yhteistyön hengessä toinen ainesosa (kuusenkerkkäuute) tulee Suomesta, toinen (vaahterasiirappi) Yhdysvalloista. Koko olut on Sinebrychoffin vastaavan panimomestari Tapio Kangas-Heiskan ja Brooklyn Breweryn Garrett Oliverin yhteistyössä kehittämä.

Oluen saapuessa valikoimiin en jaksanut lähteä ryhtyä tekemään sitä samaa mitä kaikissa olutblogeissa tehtiin, eli vertailemaan olutta rinta rinnan Koffin Portterin kanssa; korkkasin tämän oluen aivan sellaisenaan, jotta voisin keskittyä 100% vain siihen ja korkeintaan peilaan olutta mielikuviini hiljattainmaistetusta perus-Portterista. Kenties joskus tulevaisuudessa otan oluet testattavaksi rinnakkain.

Oluella on läpinäkymätön, ruskeanmusta väri ja sen päälle jää erittäin paksu, tiivis, maitokahvinruskea vaahto, joka laskeutuu vajaan sentin paksuiseksi, pitkäikäiseksi kerrokseksi oluen päälle. Vaahto jättää jälkeensä runsasta pitsiä.

Vivahteikas ja paahteisen maltainen tuoksu on runsas, kevyesti palanut ja kiehtovan metsäinen. Seassa on kohtalaisesti lakritsaa, hennon suolaista salmiakkisuutta, aavistus siirappista makeutta ja tummaa maltaisuutta. Yleisilmeeltään tuoksu vaikuttaa lupaavasti perus-Portteria vivahteikkaammalta ja hieman makeammalta.

Vivahteikas ja runsaanpuoleinen tuoksu tuntuu johtavan hieman harhaan, sillä suutuntumaltaan Two Tree vaikuttaa olevan kepeämpi ja ohuempi kuin perus-Portteri. Toisin kuin viimeksitestatussa Portterissa, Two Treessä hiilihappoisuus on selkeästi hyvin maltillista; suutuntumaltaan olut on kuitenkin samalla tavalla kermaisenpehmeä. Kokonaisuudesta erottuu palanutta maltaisuutta, metsäistä havuisuutta, hieman mämmiä ja katkerohumalaa. Aavistus siirappisuutta tuntuu, mutta se on niin muun makumaailman alla, että mahdotonta mennä sanomaan maistuuko se vaahterasiirappi tässä vai ei. Katkerohumala puraisee jonkin verran, mutta Portterin merko ronskista särmästä jäädään taakse, minkä vuoksi Two Tree on hieman pehmeämpi ja makeampi. Olut on portteriksi raikas, mutta samalla sellaiseksi ehkä turhankin kepeä – perus-Portterin runsaus ja tukevuus on tiukasti takaraivossa, eikä oluen aavistuksen verran ohuehkoa suutuntumaa voi olla vertaamatta siihen. Yleisilme on yhtä aikaa sekä aromikas että suoraviivainen. Edelläkävijänsä tavoin myös Two Treessä alkoholi (7,2%) pysyy mallikkaasti piilossa.

Pitkähkö jälkimaku on kuiva, palaneen maltainen, pihkaisen ja tuntuvan karvaan katkerohumalainen ja samalla hennon kuusenkerkkäinen. Oluesta jää kohtalaisen karvas, kevyesti lämmin ja hieman vetinen jälkivaikutelma.

Two Tree on raikkaanpuoleinen ja suhteellisen helpostijuotava portteri, mutta tietyllä tavalla jättää hieman kylmäksi – oluesta puuttuu selvästi se tavan Portterista tuttu jokin, joka sai sukat pyörimään jalassa heti ensimaistamisella. Kyseessä ei kuitenkaan ole missään nimessä huono olut, päinvastoin! Two Tree tarjoaa varsin miellyttävää vaihtelua Koffin Portteriin tottuneelle ja olut on varsin mallikas portteriksi – joskin sen paino tuntuu olevan käytetyistä ainesosista huolimatta melko perinteisellä puolella.

Itse kuitenkin koen hieman pettyneeni oluen suhteen, mikä kyllä on todennäköisesti seurausta odotuksistani: kun kuulin oluesta, mielikuvissani siinsi Koffin upea Portteri steroideilla – yhteistyö Brooklyn Breweryn kanssa tekisi jo valmiiksi erinomaisesta oluesta jotain vielä upeampaa. Lopputuloksena olut ei kuitenkaan ollut Portteri, josta löytyi jotain lisää, vaan sen sijaan Portteri, josta oltiin otettu jotain pois ja laitettu jotain muuta sen tilalle; eikä tämä uusi lisä oikein tunnu nostavan olutta alkuperäisen oluen tasolle. Kauas ei jäädä, olut on edelleen mainio ja tasokas. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Koffin Portteri on edelleen yksi parhaista olutostoksista Alkossa ja hinta-laatusuhteeltaan Two Tree ei pärjää tälle kalliimmalla hinnallaan. Emme siis saaneet uutta suomalaisen olutmaailman messiasta vieläkään.

Mutta on olut kuitenkin mainio hinta-laatusuhteeltaan – Koffin Portteria lukuunottamatta Alkossa ei kyllä löydy yhtä hyviä porttereita alle kolmen euron! Koska olut on halpaa kuin saippua, voit varsiin pienellä panostuksella käydä itse ostamassa sekä tämän että perus-Portterin ja päättää itse kumpi on parempi!

Lyhyesti: Suomalaisen ja yhdysvaltalaisen panimon yhteistyönä syntynyt mallikas ja maukas, joskin myös hieman turvallinen porter, jonka suurimpina heikkouksina ovat hieman ohuehko makumaailma ja suutuntuma sekä yllätyksettömyys lähtökohtiinsa (mm. täysmallasversio mainiosta Portterista, jännittäviä ainesosia, arvostettu jenkkipanimo mukana) nähden.

Arvio: Hyvä – pienistä heikkouksistaan huolimatta Two Tree on varsin mallikas ja Koffin Portteria hieman sessioitavampi olut, joskin ei tätäkään olutta volttiensa takia kovinkaan monta uskalla nautiskella peräkkäin.

Hinnan (2,92e) ja laadun suhde: Erinomainen – olut on hintaluokkansa parhaimmistoa.

4 kommenttia:

  1. Asiaa! Jälleen kerran komppaan ajatuksiasi. Vaikka saatiin jotain lisää, miksi korjata jotain sellaista mikä ei ole rikki.

    VastaaPoista
  2. Exactamente! Enemmän ymmärrystä liikenisi, jos Two Tree olisi oikeasti räjäyttänyt potin, mutta ihmetyttää miksi on päädytty säästelemään paukkuja kun tuote ei tunnu pärjäävän esikuvalleen! Tämä on mukavaa vaihtelua perus-Portteriin, mutta minusta tuntuu, että ihan hyvin olisi pärjätty ilmankin.

    VastaaPoista
  3. Ihan maukas olut, mutta odotuksiin nähden pettymys minullekin. Pehmeys ei ole mielestäni hyvä asia olkoon kyse viineistä tai oluista. Mutta tämä oli pehmeä. Perus-Portterikin on siinä rajoilla, kun siinä on niin paljon makeutta mukana, mutta se silti pysyy raja oikealla puolella. Tämä meni ehkä hieman rajan yli. Portteriteoria. Heh! Mä ryöstän ton Sinulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, perus-Portterissa on mielestäni juuri sopivasti kuitenkin katkerohumalaa kokonaisuuteen nähden, mutta tämä on siitä jo parikin askelta kevyempi. Molemmat ovat kuitenkin verrattain katkeria moniin Brittein saarten porttereihin nähden ja siinä mielessä särmikkäämpiä, oli omasta mielestäni kumpikaan näistä ei ole sellaisessa vertailussa erityisen pehmeä. Enkä joissakin erityisen tuhdeissa stouteissa, porttereissa, barley wineissa tai belgeissä pidä pehmeyttä millään lailla pahana asiana, mutta sen pehmeyden tulee sitten olla tottakai kokonaisuuden kanssa balanssissa.

      Ja portteriteoria on ihan vapaassa käytössä, en ole vielä suunnitellut tekeväni siitä rekisteröityä tavaramerkkiä. :D Veikkaan kuitenkin kyseessä olevan useampaankin ihmiseen pätevä ilmiö; en siis usko olevani ainoa, jolle Koffin Portteri on tarjonnut ensikokemuksen parempien oluiden (ja tässä tapauksessa loppupeleissä muidenkin laadukkaampien alkoholijuomien) maailmaan!

      Poista