Heinrich Red 2010- Valmistaja: Weingut Heinrich
- Tyyppi: Punaviini
- Maa: Itävalta
- Alue: Burgenland, Neusiedlersee
- Rypäleet: Zweigelt, Blaufränkisch, St. Laurent
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 7,60e / 12 cl (Heinäkuu 2012, Vin-Vin, Helsinki),
13,90e (Viinitie) - Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Ensivisiitilläni Vin-Viniin oli seuraava valintani itävaltalainen, Zweigelt-vetoinen punaviini – ihan vain siitä syystä, että ao. maan punaviinit ovat minulle edelleen hyvin tuntemattomia, rypälelajike samoin. Eli siis aivan kuriositeettiarvolla mentiin.
Väri on hyvin tummanpunainen, ja läpinäkyvän oloinen, mutta kuitenkin niin syvä, että se imee sisäänsä lähes kaiken valon.
Tuoksu on runsas, tumman marjainen ja melko mehevänpuoleinen. Siinä on multaisuutta, uuden maailman viineistä tuttua musteisuutta ja kevyen maalaista muhevuutta.
Maku on tuoreen luumuinen, hennon pippurinen, kevyesti rustiikkinen ja melko hapokas. Suutuntumaltaan viini on selvästi keskitäyteläinen, melko hapokas ja siinä on kevyesti mutta tuntuvasti tanniineja. Yleisvaikutelmaltaan viini on pehmeä, mutta omalla laillaan rujo. Viileä makumaailma menee kiertelemättä suoraan asiaan. Melko keveästä ja hapokkaasta ilmaisustaan huolimatta viinistä tuntuu puuttuvan raikkaus.
Keskipitkässä jälkimaussa kielelle jää kypsää karpaloisuutta, kevyttä mausteisuutta ja rapsakkaa hapokkuutta.
Tämä viini osoitti näppärästi miten jotkut aromit voivat olla melko kaksiteräinen miekka: rustiikkisuus tuo usein viiniin miellyttävästi asennetta, mutta viinin pitää olla silloin joko hyvin tuhti ja roteva, jolloin rustiikkiset aromit tuovat viinille sopivaa röyhkeyttä, tai raikas, jolloin em. aromit tuovat persoonaa. Nyt kun viini ei ollut kovinkaan tuhti eikä kevyt, rustiikkisuus teki viinistä vain hieman tukahtuneen ja tympeän oloisen.
Heinrichin Red oli ihan mukavan helppo, kulautettava viini, muttei siitä hullua hurskaammaksi tullut. Melko mutkaton ja arkinen tuttavuus persoonallisista rypäleistään huolimatta. Uskon, että Itävallassa tuotetaan ihan laadukastakin punaviiniä, mutta tämä ei kuitenkaan onnistunut minua siinä vielä vakuuttamaan. Sääli.
Lyhyesti: Melko mutkaton, keskitäyteläinen, mausteinen ja tasapaksu peruspunaviini, jonka mielenkiinto jää hienovaraisen tympeyden jalkoihin.
Arvio: Keskinkertainen – vaikkei viini ollut mitenkään erityisen huono kokemus, ei Zweigelt kumppaneineen onnistunut vielä hurmaamaan. Ehkä sitten tulevaisuudessa.
Hinnan (7,60e) ja laadun suhde: Vin-Vinissä 12 cl lasillinen oli ihan kohtuullisen hintainen.
Hinnan (13,90e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti