Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.7.12

Mayer Wiener Gemischter Satz 2011

Mayer Wiener Gemischter Satz 2011
  • Valmistaja: Mayer am Pfarrplatz
  • Tyyppi: Valkoviini, Qualitätswein Wien
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Wien
  • Rypäleet: Grüner Veltliner (30%), Riesling (28 %), Zierfandler (12 %),
    Rotgipfler (9 %)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 14,90e (Kesäkuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 14,50e (Tammikuu 2014, Alko)

Itävalta jaksaa yllättää. Itse asiassa tämä viini yllätti jo ennen kuin sitä oli ehtinyt maistaakaan – johtuen tämän viinin edustaman viinityylin, Wieniläisen Gemischter Satzin, poikkeuksellisuudesta nykymaailman viinimaailmassa. Ensinnäkin Wienin laatuviinialue on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se on maailman ainoa kokonaan suurkaupunkialueella sijaitseva laatuviinialue. (Ja onhan siinä jotain hauskaa juoda viiniä Wienistä?) Lisäksi Gemischer Satz – "sekoitettu satsi" – on vanha ja perinteinen ns. tarhasekoite-tyyli, eli viinitarhalla annetaan eri rypälelajikkeiden kasvaa yhdessä sekaisin, ne kerätään yhdessä ja niistä ne puristetaan yhdessä viiniksi. Tämä on melko vanha tyyli valmistaa viiniä; monesti eri rypälelajikkeet kypsyvät eri tahdissa, minkä takia muualla maailmassa ne korjataan normaalisti eri vaiheissa ja sekoitetaan myöhemmin viinisekoitteiksi. Wien taitaakin olla maailman ainoa viinialue, jossa tätä vanhanaikaista sekoitetyyliä harrastetaan yleisesti kautta alueen.

Gemsichter Satz -viinit voivat olla melkoisia yllätyksiä, sillä tässä viinityylissä edellytetään vähintään kolmea eri lajiketta, mutta sekalaisimmissa "satseissa" voi olla jopa lähemmäs kahtakymmentä eri rypälelaatua yhdessä pullossa. Lisäksi monet tuottajat eivät ole juurikaan tietoisia miten paljon mitäkin lajikkeita heidän tiloillaan kasvaa, hyvä jos hädin tuskin tietävät eri rypälelajikkeet! Sellaisiin tuottajiin verrattuna Mayer on hyvin kartalla ja osaa antaa jopa hämmentävän tarkat suhdeluvut kullekin viinistä löytyvälle rypälelajikkeelle – vaikkakin reilu 20% käytetyistä rypälelajikkeista jääkin selittämättä. Joka tapauksessa, kyseessä vaikuttaa olevan ihastuttavan laissez-faire -viini, joka tarjoaa ainakin reilusti kuriositeettiarvoa, jos ei muuta!

Väri on samanlainen kuin käytännössä millä tahansa muulla Itävallan viinillä – hailakan vihertävä. Ei mitään uutta ja jännittävää ainakaan vielä, siis.

Tuoksussa tulee ensimmäiseksi vastaan hyvin elävästi Proseccon mieleen tuovaa kypsää päärynäisyyttä, joka tosin kietoutuu Itävallan viineille tyypilliseen, kevyesti savuiseen mineraalisuuteen. Näiden elementtien alta paljastuu kevyen kukkaisia ja tuoreen omenaisia vivahteita.

Maussa ensimmäiseksi kohdataan tuntuvaa hapokkuutta, joka yltyy aina kevyeksi pistelyksi kielellä – lieköhän kyseessä kevyttä hiilihappoisuutta, sillä myöhemmin viini ei tunnu enää niinkään pistelevältä kuin runsaan sitrushappoiselta. Persoonallinen maku on hyvin runsas ja voimakas, siinä on tuoksusta tuttua päärynäisyyttä ja kevyempää omenaisuutta, yrttejä ja greippisen kirpakkaa sitrusta. Viinin maku on selvästi hieman omalaatuinen, mutta on hyvin vaikeata löytää adjektiivia sille, mikä tekee siitä omalaatuisen.

Aluksi viini tuntuu suutuntumaltaan melko täyteläiseltä, mutta pidempään suussa pyöritellessä viini vaikuttaakin melko kevyeltä, minkä lisäksi se tuntuu karttavan kielen keskiosaa – makea hedelmäisyys tuntuu kielen kärjessä ja voimakkaat yrtit kielen takaosassa samalla kun hyvin tuntuva hapokkuus pitää kielen sivuja napakassa otteessa.

Pitkähkö jälkimaku on raikas, voimakkaan mineraalinen, bitterisen yrttinen ja hennon hedelmäinen.

Kokonaisuus on miellyttävän persoonallinen, voimakkaanpuoleinen, raikas ja puhdaspiirteinen, mutta silti jotenkin hämmentävä. Siitä tuntuu olevan hieman vaikeata saada otetta, johtuen juuri viinin omalaatuisuudesta. Silti viini on rakenteeltaan varsin verraton ja kaikin puolin miellyttävä, joten missään nimessä huonosta viinistä ei ole kyse. Lisäksi onhan se vain hyvä, jos viini saa hetkeksi hämmentymään. Kun sitä toivoo viineiltä persoonaa ja omaleimaisuutta, niin tässähän sitä nyt sitten on. Ei mitenkään överisti, vaan juuri sopivasti.

Lyhyesti: Melko voimakas, ryhdikäs, kypsän päärynäinen ja jännittävän persoonallinen valkoviini.

Arvio: Erittäin hyvä – viinistä ei oikein saa tolkkua onko se lintu vai kala, mutta hyvä se ainakin on.

Hinnan (14,50e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti