Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.10.13

Senhor d'Adraga Tinto 2007

Senhor d'Adraga Tinto 2007
  • Valmistaja: Casal Sta. Maria
  • Tyyppi: Punaviini, VR Lisboa
  • Maa: Portugali
  • Alue: Lisboa, Sintra, Colares
  • Rypäleet: Touriga Nacional, Alicante Bouschet, Cabernet Sauvignon, Syrah, Touriga Franca,
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 4,00e (Toukokuu 2013, Viniportugalin viinimessut, Lissabon)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Olen tainnut selittää melko moneen otteeseen blogissani Viniportugalin viinimessuista, joissa pyörähdimme käydessämme viime toukokuussa Lissabonissa. Paikkaan tosiaan pääsi maksamalla viiden euron sisäänpääsymaksun ja tämän jälkeen kaikki tarjolla oleva oli ilmaista ja kaikkia tarjolla olevia tuotteita sai myös ostaa paikan päältä. Ja toisin kuin suomalaisen alkoholikulttuurin ehdollistamat aivoni odottivat, ei viinimessuista syntynytkään yhteiskuntarakenteen romahduttavaa, päihtynyttä kaaosta! Ihmiset vain maistelivat ilmaista viiniä kaikessa rauhassa ja juttelivat niitä näitä viinintuottajien kanssa.

Noh, messujen tullessa päätökseen totesimme, että paikan päältä olisi mukavaa tuoda jokin muukin tuliainen kuin Malo Tojon Moscatel. Siirryimme Lisboalaistuottaja Casal de Santa Marian pöytään heidän valmistautuessa pakkaamaan tavaroitaan ja he aloittivat tilanteen kyselemällä haluaisimmeko ostaa jotain mukaamme. No mikäpä siinä, maistelimme parit talon viinit ja päädyimme ihastuttavaan, kevyesti kehittyneeseen ja hennon nahkaiseen Senhor d'Adragaan, joka lähti mukaan sopuisaan neljän euron hintaan.

Yllätyksenä tuli se, että kyseinen viini maksaa pelkästään Portugalissa normaalisti n. 9-12 euroa, eli Suomessa vastaava hinta olisi jo n. kahden kympin tuntumassa. Varsin kelpo ostos, siis!

Vuonna 1906 perustettu Casal de Santa Maria sijaitsee Sintran alueella, josta olimme juuri tulleet aikaisemmin samana päivänä suoraan messuille. Tämä upea, suuren kansallispuiston hallitsema alue sijaitsee suoraan Lissabonin kaupungista länteen aivan Atlantin rannalla, minkä lisäksi se on koko Euroopan läntisin viinialue – samalla myös Casal de Santa Maria on koko Euroopan läntisin viinitalo. Viinitalon Casal de Santa Maria -perustasoa parempaa sarjaa edustava punainen Senhor d'Adraga -viini on sekoite useita paikallisia lajikkeita sekä kansainvälisiä Syrah'ta ja Cabernet Sauvignonia.

Viinin tasaisen tumman kirsikanpunainen väri on hieman läpinäkyvä ja reunoilta selkeästi haaleampi.

Muhkeahko tuoksu on tumman hedelmäinen: makeata luumuisuutta ja murskattua karhunvatukkaa komppaavat hillitty kukkaisuus sekä suklaiset ja kevyen toffeiset tammen aromit. Kokonaisuus on kuitenkin varsin hedelmävetoinen ja tammi pysyy hyvin taustalla, joskin tuoksusta ei löydy sitä ihastuttavaa nahkaisuutta ja maalaisuutta, joka onnistui hurmaamaan viinimessuilla. Vajaa kolme tuntia hengiteltyään tuoksu on muuttunut selkeästi tammisemmaksi ja yllättäen jopa verrattain kevyehkö (piirun vajaa 13%) alkoholikin häivähtelee esiin tuoksun keskeltä apteekkieetterisyytenä.

Kuivahko ja melko napakka maku tarjoaa kypsiä, tummia marjoja, kevyttä maamaisuutta, paahteista ja mokkasuklaista tammea sekä hentoa savuisuutta. Kokonaisuus on melko täyteläinen ja portugalilaisille viineille tyypillisesti tiivisluonteinen, sekä sopivan konsentroitunut olematta mitenkään liiallinen. Seasta löytyy ryhtiä tuovaa ja jopa kevyen puolukkaista hapokkuutta, mutta viinin kotimaahan ja käytettyihin rypälelajikkeisiin nähden tanniinit ovat melko hillityt ja vaatimattomat. Yleisilme on varsin tasapainoinen ja tasaisen miellyttävä, joskin loppupeleissä myös hieman tasapaksu ja yllätyksetön. Ilmaisultaan viini sijoittuu tyylikkäästi kepeämpien ja tuhdimpien portugalilaispunaviinien välimaastoon.

Jälkimaku on runsaan marjainen, seassa tuntuu myös aavistus hapokkaampaa, karpaloista ja punaherukkaista punamarjaisuutta. Viinistä tuntuu löytyvän niin kypsempää kuin varsin tuoretta ja freesiä ainesta. Hillitynpuoleiset tanniinit kuivattavat ikeniä kevyesti, mutteivät varsinaisesti pääse kiristämään.

Monien mehukkaiden, ylikonsentroituneiden ja uutta maailmaa henkivien Lisboan hillopommien seassa Senhor d'Adraga on ihastuttavan tasapainoinen, kuiva ja perushyvä VR Lisboa. Viini oli selkeästi arkisempi ja vähemmän kehittyneen oloinen kuin messuilla esitelty kappale, mutta tästä huolimatta se hoiti roolinsa moitteetta kotikutoisen pizza margheritan kumppanina. Viinillä on kaiken kaikkiaan hyvä balanssi mutta vain vähän yllätyksiä hihassaan. Naurettavan edullisella hinnallaan hinta-laatusuhteesta ei voi sanoa moitteen sanaa, mutta yli kympillä viini olisi ollut Portugalin hintatasoon nähden jo turhankin kovan hintainen.

Lyhyesti: Lisboan punaviiniksi yllättävänkin freesi, marjainen ja ryhdikäs esitys: Atlantin viilentävä vaikutus selvästi näkyy. Kohtalaisesta iästään huolimatta viini ei ole mitenkään erityisen kehittyneen oloinen, joten sitä voi halutessaan säilytellä vielä muutamia vuosia huoletta. Viini ei kuitenkaan tarjoa suuria yllätyksiä, vaan on tyyliltään perusvarma arkiviini.

Arvio: Miellyttävä – kaikin puolin tasapainoinen, miellyttävän marjainen ja freesi portugalilaispunaviini. Tällä kertaa viinissä oli enemmän tammea ja vähemmän luonnetta mitä muistin, mutta silti neljän euron ostokseksi ei nokan koputtamista löydy!

Hinnan (4,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti