Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.10.13

Unico Pecorino 2012

Unico Pecorino 2012
  • Valmistaja: Tenuta Ulisse
  • Tyyppi: Valkoviini, IGT Terre di Chieti
  • Maa: Italia
  • Alue: Abruzzo, Chieti
  • Rypäleet: Pecorino (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 9,10e / 12cl (Elokuu 2013, La Famiglia, Helsinki)
    13,99e (Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 14,24e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Kesällä tuli päivänä eräänä piipahdettua Helsingin keskustan aina yhtä luotettavassa La Famigliassa. Tilaamieni merellisten alkupalojeni (taisi sisältää mm. mustekalaa) kumppaniksi valitsin listan mielenkiintoisimman viinin (muut olivat joko jokapaikan tusina-Pinot Grigioja, halpis-Soaveja tai kansainvälisistä lajikkeista varustettuja tylsimyksiä), eli Abruzzosta tulevan Pecorinon.

Kahden Ulissen veljeksen vuonna 2006 perustama Tenuta Ulisse on lähinnä paikallisiin rypälelajikkeisiin (mm. Cococciola, Passerina, Pecorino) erikoistunut viinitalo. Pecorino on valkoinen italialaislajike, jota viljellään lähinnä Keski- ja Etelä-Italiassa mm. Abruzzon, Marchen ja Umbrian kunnissa. Nimestään huolimatta lajikkeella ei ole mitään tekemistä pecorino-juuston kanssa, vaan rypäle on todennäköisemmin saanut nimensä lampaista (pecora), jotka mielellään mutustelevat kyseisiä rypäleitä köynnöksistä.

Eteeni ilmestyy viinilasi, jossa istuvalla valkoviinillä on verrattain syvähkö, hieman kypsänkeltaiseen taittuva vihreä väri.

Varsin aromaattinen tuoksu ilahduttaa runsaudellaan ja moniulotteisuudellaan: kokonaisuus on melko hedelmäinen, tuoden pintaan erityisesti hunajamelonia ja persikkaa, sekä hieman rhônen valkoviinien marsipaanisuutta. Kerroksittaisen tuoksun alta paljastuu silputtuja, aromaattisia yrttejä ja keven mantelimaista pähkinäisyyttä sekä hennosti asetonia.

Maultaan viini on runsas ja hedelmäinen, mutta ennen kaikkea jännittävä: hunajamelonin, kypsän persikkaisuuden je kevyen päärynäisyyden ohella viini on kurkkuinen, aniksinen kevyen mantelinen ja hieman kuminen. Taustalla tuntuu mausteisuutta, joka tuo pohjalle hieman kukkaisuutta ja erikoista sahramisuutta. Suutuntumaltaan viini on kohtalaisen täyteläinen ja ryhdikkään keskihapokas – varsinaista runsaiden happojen tuomaa raikkautta viinissä ei ole, mutta hedelmähappoja riittää kuitenkin sen verran, että viini pysyy vaivatta kasassa sekä pelaa ilahduttavasti ruoan kanssa yhteen.

Lopuksi viinistä jää lämmin, pehmeä, pitkä ja tasainen jälkimaku, jossa pääosassa loistavat kevyen mausteiset ja rypäleelle ominaiset (eli ei mistään tammesta peräisin olevat) pähkinäiset sävyt. Kokonaisuudesta jää varsin runsas, aromaattinen ja positiivisesti erikoinen jälkivaikutelma.

Kokonaisuutena Unicon Pecorino yllätti varsin positiivisesti: viini ei ole mitenkään erityisen hienostunut, vaan enemmänkin helppo ja hedelmävetoinen, mutta Pecorinon persoonalliset ominaisaromit tekivät viinistä varsin mainion ja mieleenpainuvan esityksen. Vaikka viini onkin hieman raskastekoisempi kuin monet Italian kevyemmät ja freesimmät valkoviinit, toimi viini kuitenkin mainiosti merellisten alkupalojen kanssa – sekä tietenkin ihan sellaisenaan. Viinin runsaan aromaattista ja omintakeista tuoksu- ja makumaailmaa pysähtyi ihmettelemään ihan ilokseen useamman kerran ja lopuksi suorastaan harmitti 12 sentin lasillisen loppuessa aivan liian nopeasti.

Ilokseni tässä kirjoitellessa havaitsin viinin löytyvän myös Alkon tilausvalikoimasta – hieman simppelimmän Pehhcora Pecorinon poistuttua Unicon viini on ainoa Alkosta löytyvä Pecorino, mikä on kyllä varsinainen sääli. Sääli on myös se, että tätä Unicon viiniä saa vain kuuden pullon laatikoissa, joka varmasti rajaa asiakaskuntaa entisestään. Suosittelen kuitenkin testaamaan tämän viinin, jos se joskus sattuisi Alkon hyllyillä tulemaan vastaan – 14 eurolla voi saada tyylikkäämpiä ja hienostuneempia valkoviinejä, mutta harvoin yhtä aromaattisia ja persoonallisia!

Lyhyesti: Varsin runsas ja aromaattinen Abruzzon valkoviini, joka tarjoaa varsin runsaasti Pecorino-rypäleen persoonallisia, mantelimaisia ja yrttisiä piirteitä. Mutkaton ja mehevä esitys arkisille kasvisruoille tai mereneläville.

Arvio: Hyvä – eleganssia näin suoraviivaisesta viinistä ei juurikaan löydy, mutta sen sijaan syvyyttä ja ihasteltavaa aromikirjoa sitäkin enemmän. Unico Pecorino on testaamisen arvoinen, jos runsaat ja hieman suurikokoisemmat viinit ovat lähellä sydäntäsi!

Hinnan (13,99e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Gambinamiäs15/10/13 20:54

    Keväällä tuli ravintola Boccassa Tallinnassa maistettu kyseisestä rypäleestä tehtyä valkkaria. Mielikuva vastaa aika pitkälti kuvaustasi. Viini toimi erinomaisesti lohicarpaccion ja merenelävien kera tarjotun mustan risoton kanssa. Pidin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin hyvin kuvitella! Vaikka Pecorinon omaperäiset aromit eivät ihan heti tulisi mieleen merenelävien kanssa yhdistettäväksi, vaikutti viini pelaavan sellaisten kanssa mitä mainioimmalla tavalla. Positiivinen yllättäjä, siis!

      Poista