SanVigilio Merlot 2011

SanVigilio Merlot 2011

• Valmistaja: Cavit
• Tyyppi: Punaviini, DOC Trentino
• Maa: Italia
• Alue: Trentino-Alto Adige, Trentino
• Rypäleet: Merlot (100%)
• Koko: 0,375
• Hinta ostohetkellä: 4,98e (Heinäkuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: 4,99e (Helmikuu 2014, Alko)

Merlot tuntuu olevan melko universaalisti sellainen lajike, jota ei vain tule ostettua, koska se ei onnistu juuri koskaan säväyttämään allekirjoittanutta. Poikkeuksia kuitenkin aina silloin tällöin löytyy, mm. oikean rannan Bordoot tai satunnaiset yllättäjät yleensä vanhasta maailmasta – tosin kyllä on tullut vastaan myös poikkeusten poikkeuksia, kuten australialainen Climbing Merlot. Tällä kertaa kuitenkin päätin napata piskuisen Merlot-putelin arvioitavaksi, sillä ragù alla bolognese -kastike kaipasi paria desiä punaviiniä – eikä ruoan kanssa tarjoiltavaksi suunniteltu Brunello ollut mielestäni hinnaltaan enää ihan sitä luokkaa, että tohtisin uhrata sitä niin paljoa pataan...

Viinin tuottanut Cavit (Cantina Viticoltori del Trentino) on Trentinon maakunnassa sijaitseva, 11 viinitalon ja 4500 viininviljelijän osuuskunta. Talon puolikaskokoisen Merlot'n lisäksi talo on tuttu Alkon hyllyiltä myös valkoisten SanVigilio Chardonnayn ja Pinot Grigion muodoissa.

Viinin väri on tasaisen tummanpunainen ja kevyesti läpinäkyvä.

Tuoksu on hieman kevyehkö ja pehmeä; siitä löytyy makeata luumuisuutta ja punaista, ylikypsää marjaisuutta. Viinillä on melko geneerinen ja vaisuhko yleisilme; italialaisuus ei tunnu paistavan tuoksusta läpi mitenkään.

Maku on makeata tuoksua kuivempi ja yleisilmeeltään tuoreen marjainen, tarjoillen erityisesti vadelmaa, kevyttä mustikkaa ja kypsää kirsikkaa, mutta taustalla väijyy edelleen Merlot'lle tyypillistä makeata luumuisuutta sekä kevyen tupakkaista savuisuutta. Suutuntumaltaan viini on kevyehkön keskitäyteläinen ja varsin pehmeä. Tasapainoinen hapokkuus pitää pakettia kohtalaisesti kasassa tanniinien loistaessa poissaolollaan.

Kypsän marjainen jälkimaku loppuu lyhyeen kuin Suomen kesä ja jäljelle jää vain hieman alkoholin lämpöä nieluun.

Kokonaisuutena SanViglio on varsin simppeli esitys, joka ei hierrä eikä kierrä, muttei varsinaisesti tökikään. Viinistä olisi helppo tykätä, jos sillä vain sattuisi olemaan jonkinlainen luonne; nyt se on tylsänpuoleista peruskamaa, joka menettelee arkisena tusinaviininä, mutta mielestäni sopii paremmin ruoanlaittoon kuin viinilasiin. Suoritti tärkeän tehtävänsä ragùn pohjana moitteettomasti.

Lyhyesti: Yllätyksetön, kevyehkö ja marjainen perus-Merlot, joka soveltuu ruokapöytään apremmin punaviinikastikkeena kuin ruokajuomana.

Arvio: Tylsä – viini ei ole varsinaisesti huono, muttei siinä ole mitään sellaistakaan, joka saisi minut kaipaamaan uutta lasillista.

Hinnan (4,99e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.