Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


9.10.13

Durham White Stout

Durham White Stout
  • Valmistaja: The Durham Brewery
  • Tyyppi: Olut, Ale
  • Maa: Englanti
  • Alue: North East England, Durham
  • Maltaat: Maris Otter
  • Humala: Columbus
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 9,80e (Elokuu 2013, Gallow's Bird, Espoo)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Vaalea Stout? Juu, kyllä sellainen on näköjään mahdollista. Stoutit kun ovat kuulemma ennen vanhaan tarkoittaneet yksinkertaisesti tuhteja ja tukevia oluita, niiden väristä riippumatta – vasta myöhemmin sanan merkitys on tarkentunut viittaamaan erityisesti tummia oluita. Durhamissa sijaitseva, perheomisteinen The Druham Brewery on keskittynyt tuottamaan sekä perinteisiä, että innovatiivisia oluita ja tämä White Stout yhdistää hienosti molempia piirteitä: oluttyyli on kiistatta perinteinen, mutta nykymaailmassa käytännössä se on tuntematon – lisäksi olutta on "modernisoitu" käyttämällä humalointiin amerikkalaista humalaa.

Tämä olut tuli vastaani – vasta-arvioidun Rousal Alen tavoin – Gallow's Birdin olutbaarissa. Tanakan puolen litran pullon kyljessä luki oluen olevan parasta ennen elokuuta 2014, mutta pullotuspäivästä ei tietoa löytynyt.

Tiiviin, valkoisen ja todella kestävä vaahdon alta löytyy sameata, hyvin vaalean väristä olutta. Ainakin olut vaikuttaa olevan ulkonäkönsä puolesta nimensä veroinen.

Tuopista leijailee varsin runsas ja aromikas tuoksu, josta erottuu lähinnä Columbus-humalan kukkeita ja sitruksisen hedelmäisiä vivahteita. Taustalla tuntuu kevän hunajaisia vaalean maltaan aromeja.

White Stoutilla on kermainen ja hyvin täyteläinen suutuntuma – kuin millä tahansa uskottavalla stoutilla. Tätä täyteläisyyttä korostaa oluen varsin hento hiilihappoisuus. Maku on hyvin voimakas ja roteva: kevyen keksimäistä mallasta, tuntuvaa pihkaa, ruohoisuutta, voimakasta katkerohumalaa ja raastettua sitruunankuorta.
Lopuksi oluesta jää pitkäkestoinen, saippuainen, hyvin katkeroinen, havuinen, ruohoinen yrttinen ja kaikin puolin voimakas jälkimaku. 7,2% alkoholi lämmittää hennosti suuta.

Yleisilmeeltään White Stout on kuin IPA ilman minkäänlaista kepeyttä: kokonaisuus on todella raskas ja harteikas. Tämä kyllä perustelee mielestäni ihan hyvin oluen "stout"-nimikkeen, sillä runsaasti jenkki-IPA:a muistuttavasta humaloinnistaan huolimatta olut ei kuitenkaan varsinaisesti muistuta tuhtia DIPA:a, vaan enemmän astetta tanakampaa, vaaleata britti-alea tai muhkeata tripeliä jenkkihumaloinnilla. Vaikea sanoa, miten tämä olut suhtautuu niihin perinteisiin, vaaleisiin stouteihin, mutta joka tapauksessa tämä White Stout on ihan kelvollinen esitys Durhamilta.

Ongelmaksi muodostuu lähinnä olutpullon suuri koko – koska olut on niin raskastekoinen ja tuhti, olisi pienempi 0,33-kokoinen pullo tuntunut sopivammalta. Vaikka puoli litraa tukevaa stoutia tai rapsakkaa DIPA:a menee usein helposti, rupesi tämä olut tuntumaan turhankin raskaalta reilun puolen tuopin jälkeen.

Lyhyesti: Mielenkiintoinen erikoisuus – vaaleista maltaista tehty stout. Olut on raskastekoinen ja täyteläinen, mutta voimakkaasti aromi- ja katkerohumaloitu. Kokonaisuus on kuin todella raskastekoinen ja täyteläinen IPA.

Arvio: Miellyttävä – erikoisuudestaan huolimatta olut ei ollut mitenkään ihmeellinen tai päräyttävä kokemus. Kuitenkin White Stout on ihan kelpo olut jos sattuu kaipaamaan eräänlaista "brittiläisversiointia tripelistä jenkki-twistillä".

Hinnan (9,80e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti