Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


2.5.13

(d.) de Blanes Muscat Sec 2011

(d.) de Blanes Muscat Sec 2011
  • Valmistaja: Domaine de Blanes
  • Tyyppi: Valkoviini, IGP / Vin de Pays des Côtes Catalanes
  • Maa: Ranska
  • Alue: Languedoc-Roussillon
  • Rypäleet: Muscat of Alexandria (90%), Muscat Blanc à Petit Grains (10%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 15,10e (Tammikuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 16,37e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)
Turun suunnalla mökkeillessämme mukanamme oli yksi viinipullo jos toinenkin. Ensimmäinen allekirjoittaneen kaapista napattu pullo joka avattiin oli eteläranskalaisen Domaine de Blanesin kuiva Muscat, jonka olin napannut mukaan Arkadian lippulaiva-Alkosta alkuvuodesta.

Tämä vuodesta 1958 asti toiminut, perheomisteinen viinitalo sijaitsee Ranskan Kataloniassa, Languedoc-Roussillonin viinialueen sisällä, aivan Espanjan rajalla ja Välimeren rannalla. Sitä luotsaa nykyisin Marie-Pierre Bories, joka on pyrkinyt muuttamaan viinitalon 15 hehtaarin viljelykset täysin luonnonmukaisiksi.

Pullon nappasimme auki aloittaessamme illallisen kokkaamista. Lasiin kaatuva viini on väriltään hieman keltaiseen taittuvan vihertävää ja tuoksultaan varsin runsasta ja makean muskattista; viinin nokka tarjoilee runsaasti simaa, rusinaa, rypälemehua ja hunajaa. Taustalta löytyy myös kukkakaupat mieleen tuovaa kukkaisuutta ja kypsää, päärynäistä hedelmää.

Maku tuleekin melkoisena yllätyksenä – runsas ja mehevä tuoksu luo lupauksia hieman makeammasta ja hedelmävetoisesta Muscat-viinistä, jollaiseksi ne yleensä tehdäänkin. Sen sijaan viini onkin maultaan happamankuiva, voimakkaan mineraalinen ja Muscat'ksi yllättävän napakka. Hedelmäisyyttä hallitsee päärynän, aprikoosin ja viinirypäleen aromit, mutta melkein kokonaan ilman makeutta; taustalla makoilee kevyttä, aavistuksen karheata mausteisuuta ja hennon makeata hunajaisuutta, mutta viini on tästä makeuden illuusiosta huolimatta yleisilmeeltään hyvin kuiva. Suutuntuma on täyteläinen ja pehmeä, mutta melko hapokas ja kirpeänfreesi.

Jälkimaku on keskimaun tavoin kuiva, kirpeä ja kevyen hapokas. Keskipitkästä jälkimausta löytyy karheata mausteisuutta, vivahteikkaita yrttejä, melko voimastakin mineraalia, hentoa simaisuutta ja valkoista kukkaisuutta.

Blanes'n Muscat Sec on varsin omalaatuinen kokemus; viini on tasapainoinen, puhdaspiirteinen, kuiva ja rypäleen edustajaksi jopa poikkeuksellisen ryhdikäs ja napakka esitys, mutta sen tuoksu- ja makumaailma ovat erikoisella, jopa perverssillä, tavalla ristiriidassa. Mehevää, makeata ja lähes ylikypsää tuoksua seuraava napakka, mausteinen, kirpeä ja tiukka maku tuntuu kuin täysin toisesta viinistä repäistyltä!

Sellaisenaan nautittuna viini oli varsin mielenkiintoinen tuttavuus, jota ihmetteli ilokseen, mutta samalla oli todettava viinin olevan useamman lasillisen verran jopa turhankin tiukka ja mausteinen esitys – pian sitä rupesi kaipaamaan jotain purtavaa viinin rinnalle taltuttamaan sen poikkeuksellisen napakkaa otetta. Kuivaksi Muscat'ksi tässä ollaan onnistuttu erinomaisesti, saamaan viiniin enemmän ryhtiä mitä olen tottunut saamaan Alsacesta (mitä kuitenkin pidetään kuuluisimpana ja arvostetuimpana kuivan Muscat'n viinialueena), mutta suosittelen naittamaan sen mielummin mausteiselle, aasialaiselle ruoalle, mereneläville tai aromaattisille juustoille – sellaisenaan viini toimii lasillisen verran, mutta tuskin enää toisen edestä.

Kiitokset hyvästä tärpistä menevät Repository of Useless Information -blogille!

Lyhyesti: Poikkeuksellisen napakka, mineraalinen ja mausteinen Muscat, jossa kypsänmehevä, makea tuoksu ja tiukka, kuiva maku ovat hämmentävässä ristiriidassa keskenään – mikä tuo ainoastaan lisää mielenkiintoa tähän mainioon viiniin!

Arvio: Erittäin hyvä – pullon hieman köykäisen ja kotikutoisen ulkonäön ei kannata antaa haitata; viini on poikkeuksellisen ryhdikäs, napakka, mineraalinen ja tyylipuhdas kuiva Muscat! Varsin mainio valinta esimerkiksi aasialaisille ruoille.

Hinnan (16,37e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

1 kommentti:

  1. Minä pidän kuivasta Muscatista - mutta se taitaa olla hyvin hankala tyyli tehdä kunnolla, kun harvoin tulee vastaan onnistuneita. Blanes on yksi oikein hyvä, Roussillonissa myös Domaine Treloar tekee erinomaista sellaista. Ja Alkon tilausvalikoimassa on Domaine Loewin erinomainen Muscat Alsacesta - muistaakseni olet jotain Loewiä maistanutkin? Makeista Muscateista tulee helposti mieleen, että tämä on hedelmäinen, pehmeärakenteinen viini, mutta nämä hyvät kuivat osoittavat, että siitä saa viiniä, jossa on todella tiukka rakenne - ja, kuten kirjoitit, niissä on aika yllättävä makumaailma tuoksuun nähden. Tämä on ehkä se syy, miksi rypäleestä tehdään niin harvoin kuivaa viiniä.

    VastaaPoista