Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.2.13

Chateau Musar 2003

Chateau Musar 2003
  • Valmistaja: Chateau Musar
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Libanon
  • Alue: Beqaa
  • Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Carignan, Cinsaut
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 31,40e (Lokakuu 2011, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 35,60e (Helmikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Nyt blogi on päässyt jo 600. viiniarvosteluunsa, joka on samalla myös 300. arvosteltu punaviini! Ajoitus ei onnistunut osumaan aivan nappiin 100,000 sivulatauksen kanssa, mutta pari tuhatta kävijää sinne tänne – tämä on taas näitä merkkipaaluhetkiä. Siksipä siis (mutta kuitenkin melko sattumalta) kohdalle osui yksi varsin mainio punaviini.

Vuonna 1930 Gaston Hocharin Libanoniin perustaman Chateau Musarin punaviinit taitavat olla sellaisia: a) joista en taida olla koskaan kuullut juuri mitään negatiivista; b) jotka jollain tasolla kuuluvat maailman viinien huippujen kaanoniin. Viini siis tuli yleisön suurempaan tietoisuuteen 1970-luvun lopulla Bristolin viinimessuilla ja on siitä asti myös onnistunut pysymään kiitettävästi viininharrastajien huulilla tähän päivään saakka. Viini on rypäleiltään hieman erikoinen cuvée Bordeaux'ta ja Etelä-Rhônea: Cabernet Sauvignonin luomaa Bordeaux-pohjaa ei tueta muilla Bordeaux'n klassikkorypäleillä, vaan lähinnä etelä-ranskalaisista viineistä tutuilla Carignanilla ja Cinsaut'lla. Viini on tullut erityisen tunnetuksi siitä, että se käy spontaanisti villihiivoilla ja viinin monissa vuosikerroissa voi tavata melkoisia määriä brettanomyces-hiivan tuottamia likaisia, maalaisia, jopa paskaisia vivahteita. Lisäksi viiniä kypsytetään melko kiitettävästi ennen myyntiinlaskua: aluksi 9 kuukautta betonitankeissa, sitten vuosi tammitynnyreissä (joista 1/3 uusia), minkä perään 6 kuukautta lisää betonitankeissa ja lopuksi 5 vuotta pulloissa.

Viiniin oli tullut ladattua melkoiset odotukset, sillä Musarin vuosikerta 2003 on kerännyt varsin paljon kehuja ympäri viinimaailmaa, minkä lisäksi useampi lähde on maininnut sen olevan keskimääräistä Musaria likaisempi vuosikerta. Ystäväni syntymäpäivät, joita saavuttiin viettämään talouteemme lautapelien ja juustojen ääreen, tuntui varsin sopivalta tilaisuudelta tämän pienessä määrin legendaarisen viinin korkkaamiselle. Korkki auki, pikainen tarkastus ettei korkkivikaa löydy ja viini muutamaksi tunniksi etukäteen karahviin hengittelemään. Varovainen ote dekantoinnissa palkittiin, sillä pullon pohjalle jäi sakkaa – tosin hyvin vaatimattomasti, kun ottaa huomioon kyseessä olevan aivan juuri 10-vuotispäiviään viettävän suodattamattoman ja kirkastamattoman punaviinin.

Karahvista kaatuu lasiin aavistuksen punaruskeaan taittuvan tumman rubiininpunaista viiniä, joka on sävyltään melko kirkkaan läpinäkyvää. Tuoksu on todella runsas ja aromaattinen, mutta kovinkaan suuria määriä funkia tai varsinaista paskaa ei tahdo löytyä viinistä niin korkkaamisen jälkeen kuin useamman tunninkaan päästä. Sen sijaan todella avoin tuoksu tuo kuonoon nahkaa, tupakanpuruja, kuivattua viikunaa, kevyttä maatalon meininkiä, kypsää marjaisuutta ja tummaa hedelmää. Pidempään avautuessaan tuoksusta rupeaa nousemaan esille entistä aromaattisempaa kukkaista parfyymisyyttä ja lakritsijuurta samalla kun tumman hedelmäiset vivahteet asettuvat taka-alalle piiloon. Tammi pysyy mallikkaasti hyvin piilossa, tuoden vain avautumisen myötä harvakseltaan setripuisia vivahteita kokonaisuuteen.

Vaikka tuoksu on todella runsas ja aromikas, onnistuu silti viini yllättämään kielellä – kokonaisuus on varsin runsas ja voimakas ja siinä on paljon otetta. Yleisvaikutelma on kypsästä ja hieman makeaan taittuvasta tummasta hedelmäisyydestään varsin kuiva, paahdetun mausteinen ja ennen kaikkea mukavan intensiivinen. Kielellä pyörii kypsää kirsikkaa, viikunaisuutta, tupakanpuruja, hikisen satulaista nahkaa ja sikarilaatikkoa. Viinin tanniinit ovat varsin kohtuulliset ja pehmeät; rungon ylläpitäminen jää siis valtaosin happojen kontolle, jotka ovat runsaan keskitäyteläiseen suutuntumaan nähden mukavan runsaat ja tuntuvat. Kokonaisuuteen nähden melkeinpä ainoa kauneusvirhe on runkoon nähden melko tuhti alkoholisuus (14%), joka tekee viinistä kevyesti tulisen oloisen. Yleisilme on tuhti ja voimakas, muttei mitenkään iso ja raskasliikkeinen, vaan intensiivisyyteen nähden yllättävän elegantti ja hienovarainen.

Jälkimaku kehittyy upeasti edelleen jo valmiiksi syvästä ja moniulotteisesta mausta ja jättää kielelle todella pitkäksi aikaa nahkaa, hennon mausteista tammea, kuivattua viikunaa, tumman bitteristä suklaata, tupakanpuruja ja häivähdyksen hapanta funkia.

Sekä itselleni että ystävälleni viini osoittautui paljon "tavallisemmaksi" esitykseksi kuin olimme odottaneet – vastaamme on tullut kohtalaisesti rustiikkisempiakin viinejä, joten Musar oli tässä mielessä vallan helpostilähestyttävä tapaus. Sen sijaan minkäänlaisesta pettymyksestä ei voi puhua – Musar 2003 oli todella upea, monivivahteinen ja tyylikkyydestään huolimatta ihastuttavan maanläheinen viini, joka toi monin paikoin mieleen jo mukavasti kehittyneen Bordeaux'n, mutta oli selvästi kuitenkin todella omannäköinen esitys. Viinissä on siis selvästi kevyitä iän merkkejä, mutta viini vaikuttaa kuitenkin olevan vasta matkalla huipulle – suosittelen siis nappaamaan vähintään kaksi pulloa talteen; yksi maistettavaksi ja toinen pidemmäksi aikaa varastoitavaksi. Ajattelin nimittäin itsekin tästä käydä nappaamassa uuden Musarin kaappiin juuri kadonneen tilalle!

Viini on varmasti todella upea kumppani monille runsaammille mutta maalaisen simppeleille ruoille, mutta suosittelen nauttimaan viinin sellaisenaan ajatuksen kanssa pienessä seurassa (ainakin meidän tapauksessa viini toimi tässä roolissa ehdottoman upeasti – viini keräsi paikallaolijoilta yksinomaan kehuja ja ylistystä.)

Lyhyesti: Pienen legendan statuksesta nauttiva viini Libanonista, joka henkii vanhan maailman perinteistä viiniosaamista ja vivahteita Bordeaux'n suunnalta. Kokonaisuus on varsin syvä ja voimakas, muttei iso tai massiivinen, vaan ennen kaikkea poikkeuksellisen vivahteikas ja tasapainoinen. Kerrassaan upea, persoonallinen punaviini, joka kannattaa dekantoida useampi tunti ennen nauttimista.

Arvio: Täydellinen – upean tasapainoinen viini, joka huokuu puhdasta nautintoa. On melko selvää miksi Musar nauttii viininharrastajien keskuudessa runsasta arvostusta.

Hinnan (35,60e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

2 kommenttia:

  1. Kiitos hienosta arvostelusta! Me maistoimme viinin jouluna, ja yhdymme arvioon viinin hienosta tasapainosta. Kypsiem hedelmien ja mausteiden ilotulitus unohtamatta raikastavaa happoa.

    Ja onnittelut virstanpylväistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kiitokset onnitteluista! Ja tämmöinen aromien ilotulite varmasti onnistuu tekemään joulupyhistä entistä juhlavammat! On kyllä ehdottomasti yksi loistavimmista punaviineistä mitä on tullut maistettua pitkään aikaan.

      Poista