Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


8.7.12

Casa Sant'Orsola Barbaresco I Siglati 2006

Casa Sant'Orsola Barbaresco I Siglati 2006
  • Valmistaja: Casa Sant'Orsola
  • Tyyppi: Punaviini, DOCG Barbaresco
  • Maa: Italia
  • Alue: Piemonte, Langhe, Barbaresco
  • Rypäleet: Nebbiolo (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 17,26e (Maaliskuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Alunperin viini päätyi varastoihini pyörähtäessäni Helsingin Stockmannin Alkossa, jossa Italia-hyllyltä silmiini osui naurettavan edullisella hintalapulla varustettu yksinäinen Barbaresco – yleensä kun tämän viinityylin edustajat maksavat Alkossa mitä tahansa 30 ja 150 euron väliltä. Järkeilin ostokseni kannattavuuden sekä sillä, että tähän hintaan Barbaresco saa olla aikamoista kuraa ettei se olisi rahan arvoista, että yleisellä journalistisella mielenkiinnolla – uusi mielenkiintoinen viini blogiini.

Noh, viinin päätyminen blogiini vei muutaman kuukauden, mutta päätyipähän nyt kuitenkin. Tässä viikonlopun alla tuli nimittäin taas järjestettyä grillailuilta pienellä kaveriporukalla. Kaapista mukaan tarttui kaksi punaviiniä, joista toinen oli tämä tilausvalikoiman "halpis-Barbaresco". Ennen ruokien valmistelun aloittelemista ja grillin pistämistä tulille molemmat viinit avattiin keräämään happea, ja pienen arpomisen jälkeen Barbaresco sai kunnian päästä talouden ainoaan viinikarahviin.

Väriltään viini on Nebbiololle tyypillisen läpinäkyvä, mutta melko syvä ja tumma. Sävyltään viini on upean tiilenruskea. Aluksi tuoksussa on hentoa nahkaa ja rustiikkia, mutta sen yleistä vaikutelmaa hallitsee voimakas kukkeus, joka ei tuo mieleen juuri ollenkaan punaviinin tuoksua, vaan ennemminkin jonkun tukevan ja voimakkaan aromikkaan valkoviinin. Myöhemmin tuoksun avautuessa tämä kukkaisuus peittyy runsaamman aromimaailman alle, joka tarjoilee melko selvästi Nebbiololle tyypillistä tervaa, mausteisuutta ja nahkaa. Samalla marjainenkin puoli rupeaa nostamaan päätä, tuoden esille hapankirsikkaisuutta ja karpaloa.

Maussa selvimpänä tuntuvat melko selvät hapot, jotka tekevät viinistä melko kepeän ja eloisan, suutuntuma on selvän keskitäyteläinen. Maussa on voimaa, mutta se ei niinkään täytä suuta, vaan enemmän tarraa kielen makunystyröihin tiukasti. Kielellä pyörii tuoksusta tuttuja elementtejä: hapankirsikkaa, tervaa, nahkaa, pippurista mausteisuutta – hyvin tyypillisiä Nebbiolon aromeja ilman sen kummempia krumeluureja. Tammen preesensin juuri ja juuri aistii, mutta se ei onneksi maistu käytännössä yhtään eikä pääse näin peittämään Nebbiolon ominaisvivahteita. Tanniineja sen sijaan on melko paljon, mutta Barbaresco-mittarilla mitattuna ei mitenkään erityisen runsaasti, vaan oikeastaan hieman keskimääräistä vaatimattomammin. Viini on siis ihan miellyttävä tapaus ilman ruokaakin – noin lasillisen tai kahden ajan. Sen jälkeen tanniinit rupeavat kiristämään melko tuntuvasti.

Jälkimaku on hyvin kuiva, tervainen, jopa savuinen ja melko lämmin. Erityisesti hento savuinen tervaisuus jää häilymään kielen takaosiin tanniinien jättäessä kevyen bitteristä karheutta kielelle.

Pari tuntia karahvissa vaikutti selvästi enemmän viinin tuoksuun kuin makuun; odottelun jälkeen viinin mausta tuntui terävin särmä vaihtuneen hieman pehmeämpään ilmaisuun ja punaiset marjat tulivat hieman paremmin framille, mutta muuten makumaailma pysyi melko muuttumattomana. Kokonaisuus ei juurikaan suuria hurraahuutoja tai muita ihastuneita äännähdyksiä seurueessamme herättänyt, mutta viini oli selvästi kaikkien makuun ja toimi erinomaisesti melkeinpä kaikkien grillipöydän antimien seurassa. Suurta Barbaresco-elämystä metsästävälle tämä viini ei käytännössä mitään kummempaa tarjoile – luulisi hintalapunkin jo kertovan tämän – mutta hieman arkisempaa ja silti vivahteikasta italialaista viiniä metsästävälle tässä on yksi ihan kelvollinen tapaus. Barbarescoksi viinin hinta oli melko minimaalinen, enkä joutunut varsinaisesti pettymään viiniin, vaikkei mitään yllätyksiäkään tullut. Itse kuitenkin pidin erityisesti siitä, että tammea ei oltu päästetty pääosaan, vaan se oli ymmärretty jättää statistin rooliin. Simppeli, mutta maittava, särmikäs ruokaviini. Varmasti paljon parempi ratkaisu yksin kertaisessa grillipöydässä kuin hienolla juhlaillallisella.

Lyhyesti: Arkinen ja yllätyksetön mutta hyvärakenteinen ja miellyttävä tusina-Barbaresco. Hyvä valinta jos Piemonten viineihin huvittaa tutustua "pienellä" sijoituksella.

Arvio: Hyvä – tottakai tältä viiniltä odotti vähän enemmän, mutta viinin hinta huomioituna ei sen melko arkinen ja Barbaresco-tasolla yksinkertainen ilmaisu kuitenkaan jättänyt kylmäksi. Kokonaisuutena ihan hyvärunkoinen ja tasapainoinen, vaikkakin myös simppeli ja kevyenpuoleinen Nebbiolo.

Hinnan (17,40e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti