Jean Bourdy Galant des Abbesses
- Valmistaja: Domaine Caves Jean Bourdy
- Tyyppi: Väkevöity viini
- Maa: Ranska
- Alue: Jura
- Rypäleet: Savagnin (Chardonnay, Pinot Noir, Poulsard, Trousseau)
- Koko: 0,7
- Hinta ostohetkellä: 23,00e (Helmikuu 2014, Jean Bourdy)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Ranskan luomutuottajatapahtumasta bongatun oldschool-tuottaja Jean Bourdyn pöydän viimeisenä pullona nökötti jylhän näköinen vin de liqueur, Galant des Abbesses.
Tämä "viini" on melko uniikki tapaus siinä mielessä, että se on todellisuudessa maustettu väkevöity viini – tällaisia ovat nykypäivänä lähinnä vermutit ja eri viinimaissa tavattavat paikalliset, edulliset "erikoisuudet", joissa erilaisia mausteita käytetään lähinnä peittelemään kehnolaatuisen viinin makuvirheitä. Sen sijaan ennen vanhaan maustetut viinit olivat varsin suosittuja, osittain siksi, että viinit eivät säilyneet kovinkaan hyvin ja niitä maustamalla juotavuusikkunaa pystyttiin kasvattamaan, mutta osittain siksi, että joidenkin maustettujen viinien koettiin olevan yksinkertaisesti parempilaatuisia kuin maustamattomien. Bourdyn Galant des Abbesses kuuluu näihin jälkimmäisiin, minkä vuoksi sen kuittaaminen "Juran punaisena Martinina" tai vastaavana olisi valtavaa ylenkatsomista ja varmasti jonkin sortin kansainvälinen rikos.
Galant des Abbessesin reseptin kehittelivät Château-Chalonin viininviljelijät muinoin, vuosisatoja sitten ja sen resepti on kulkeutunut Château-Chalonin abbedissojen hallussa, mistä viini saakin nimensä Gallant des Abbesses, "abbedissojen uljas (viini)". Bourdyn viinitalo valmistaa tätä viiniä tuon vanhan, vuodelta 1579 periytyvän reseptin mukaan; siinä Château-Chalonin Savagnin-viinin arvokkain ensipuristuksen mehu otetaan syrjään ja asetetaan kuparikattilaan 25 erilaisen, määriltään tarkasti mitatun mausteen ja yrtin kanssa. Tätä mauste-rypälemehuseosta keitetään tulen yllä kokonainen päivä, jolloin rypälemehu konsentroituu ja samalla mausteista ja yrteistä uuttuu makua mehuun. Keittämisen jälkeen mehu siirretään tammitynnyreihin, jotka aluksi täytetään vain kahden kolmanneksen verran, minkä jälkeen tynnyrit täytetään Marc de Franche-Comtélla, paikallisella rypäleviinalla. Tätä väkevöityä rypälemehua kypsytetään tammitynnyreissä vähintään viisi vuotta ennen pullotusta.
Perinteiseksi viiniksi Galant des Abbessesia ei voi sanoa, sillä tyyliltäänhän se on lähes identtinen vermuttien kanssa, jotka ovat väkevöityjä ja yrteillä maustettuja viinejä, ja valmistusmenetelmältään Pineauiden kanssa, jotka ovat konjakilla väkevöityjä, rypälemehusta valmistettuja "viinejä". Todellisuudessa Galant des Abbesses ei ole lähellä kumpaakaan, ei millään tavalla.
Väriltään viini on melko vaalea kuparisen oranssi.
Nuuhkaisen viiniä ja melkein repeän nauramaan. Onnistun rustaamaan muistuunpanoihini vain lauseen "minulla ei ole mitään hajua miltä tämä tuoksuu. :D" Tuoksu on siis täysin käsittämätön, äärettömän moniulotteinen, kompleksi, hämmentävä ja aivan uskomattoman houkutteleva, mutta ennen kaikkea täysin vieras – mitään vastaavaa ei nokkaani ole eksynyt. Yritän pakottaa itseni löytämään jotain tuttuja aromeja tuoksussa ja merkitsen ylös vivahteita appelsiininkuoresta, korianterista, neilikasta, hunajasta, Camparista, kanelista, eläinkaupasta ja sahajauhoista. Nämä aromit eivät kuitenkaan kykene sanallisessa muodossa tekemään mitään oikeutta sille olfaktoriselle sateenkaarten sarjatulelle, mitä lasista kohoaa – se on kuin sekoitus nestemäiseen muotoon saatettua jälkiruokaa, maailman parasta glögiä ja jotain taianomaista, joka tuntuisi olevan enemmän kotonaan jossain fantasiamaailmassa kuin tässä todellisessa.
Viinin käsittämätön maku kuittaa ilman ongelmia tuoksun herättämät lupaukset, minkä vuoksi olen vielä enemmän hämmennyksissäni – viinin kuvaileminen paperille on kuin yrittäisi lennosta kääntää vierasta kieltä, jota ei ole koskaan kuullut tai opiskellut aikaisemmin. Olen yksinekrtaisesti täysin pihalla. Makeasta, runsaasta ja äärettömän vivahteikkaasta kuitenkin löytyy hyvin paljon samoja elementtejä kuin tuoksustakin, vaahterasiirappia, kanervahunajaa, juureksellisuutta, mehiläisvahaa ja aromaattista yrttisyyttä. Vaikka viinissä jäännössokeri tuo omaa makeuttaan, vihjaavat myös viinin aromit makeutta – voisin tämänmakuisen "viinin" olevan rutikuivanakin makean oloista; makeus on kuitenkin äärettömän hyvin balanssissa, sillä kokonaisuus ei maistu tippaakaan imelältä, vaan enemmänkin melko maltillisen makealta. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen, muttei millään tasolla tahmea tai raskas, mistä on kiittäminen viinin hyvin runsasta, kirpeänpuoleista ja mukavan eloisaa hapokkuutta – mikä selittynee hapokkaalla Savagnin-lajikkeella, mikä toimii viinin pohjana.
Jälkimaku on tuoksun ja keskimaun tapaan ylettömän kompleksinen, mutta selkeästi eri tyylinen ja upealla tavalla kielellä jatkuvasti kehittyvä. Suuhun jää camparimaista pomeranssisuutta ja kirpeyttä, paahdettua pähkinärouhetta, rusinaa, hunajaa, kukkaisuutta, kevyesti bitteristä mausteisuutta, hentoa mineraalia ja aavistus vegetaalisuutta. Kielellä häilyvä jälkivaikutelma on ujosti makea, eloisa, raikas, kaleidoskooppimaisella tavalla muotoaan jatkuvasti muuttava ja loputtoman pitkä.
Muistiinpanojen tekeminen Galant des Abbessesista oli täyttä helvettiä, sillä ensimmäisellä kerralla viinistä oli yksinkertaisesti mahdotonta tajuta mitään ja sitä seuraavilla siemauksilla piti keskittää kaikki huomionsa kirjoittamiseen, sillä muuten viini yksinkertaisesti vei mukanaan. Koska tämä ei ole varsinaista viiniä, vaan yrteillä ja mausteilla doupattua supernektaria, ei sitä ole reilua verrata muihin viineihin, mutta teen sen kuitenkin tässä ja sanon viinin olleen helposti koko tilaisuuden upein elämys – kenties samalla koko kuluvan vuoden – ja ainutlaatuisimpia alkoholijuomia mitä olen elämässäni maistanut. Tämä tuntuu enemmän jostain fantasiakirjallisuuden taikamaailmasta varastetulta eliksiiriltä kuin miltään ihmisen luomalta viiniltä. Veikkaan, että viinin suurin vaikuttavuus kulminoituu ensikohtaamiseen sen kanssa, enkä varmaan kykene saamaan samanlaiseja kicksejä siitä enää tulevaisuudessa (olettaen, että pääsen joskus taas maistamaan tätä), mutta onhan tämä tästä huolimatta todella uniikki, ylettömän herkullinen ja kaikin puolin uskomaton "viini", joten voin turvallisesti sanoa viinin kestävän erinomaisesti useammankin maistamiskerran. Bourdyn sivuilta mainitaan Galant des Abbessesin olevan erinomainen aperitiivi, minkä lisäksi siellä mainitaan erilaisia reseptejä, missä sitä voi käyttää, mutta viinin täkäläisittäin kehnosta saatavuudesta johtuen itse pitäisin huolta, että jokainen tippa Galantia kulkee varmasti viinilasin kautta suuhun.
Lisäksi mainittakoon tässä, että on hauska lukea netistä arvosteluja Galant des Abbessesista – en ole siis ainoa, joka on ollut täysin pihalla viinistä sitä maistaessaan! Tässä ihan vain esimerkiksi muutama lainaus cellartrackerista: "I've had nothing to quite compare to this but it is outstanding nonetheless."; "It is one of the richest and most complex aromas I've ever smelled in anything in my life. (...) My all time favorite of anything like this."; "This is a wine actually worthy of the garagiste superlatives."; "This is insanely delicious and unique."; "The hype is real."
Viinin hinta on täysin naurettavan käsittämättömän edullinen Bourdylta suoraan ostettuna, mutta huonosta saatavuudestaan ja underground-kulttisuosiostaan johtuen viinin hinta nousee monilla jälleenmyyjillä helposti moninkertaiseksi. Tästä huolimatta suosittelen satsaamaan viiniin, sillä se takuuvarmasti tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen kenelle tahansa vähääkään viineistä kiinnostuneelle.
Lyhyesti: Täysin käsittämättömän kompleksi, ainutlaatuinen, vuosisatoja vanhalla reseptillä valmistettu maustettu ja väkevöity makea "viini", jota on käytännössä mahdotonta verrata mihinkään muuhun alkoholijuomaan.
Arvio: Täydellinen – tämä viini kannattaa avata sellaisina päivinä, jolloin kaipaa pakoa todellisuudesta fantasiamaailmaan. Tällaisella taikajuomalla siihen riittää nimittäin vain lasillinen.
Hinnan (23,00e) ja laadun suhde: Naurettavan halpa – OSTA. HETI.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti