Château des Erles 2004

Château des Erles 2004

• Valmistaja: François Lurton
• Tyyppi: Punaviini, AOC Fitou
• Maa: Ranska
• Alue: Languedoc-Roussillon, Roussillon, Fitou
• Rypäleet: Syrah (50/60%), Grenache (25/30%), Carignan (25/10%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: ? (Toukokuu 2014)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: lurton

Fitou on Etelä-Ranskassa, Roussillonissa sijaitseva pieni, vain muutaman sadan hengen kokoinen kylä, sekä viinialue sen ympäristössä. Fitoun viinit ovat yleensä tanniinisia, mutta nuorena juotavaksi tarkoitettuja punaviinejä ja ymmärtääkseni viinilakien mukaan niiden pitäisi olla sekoiteviinejä, joista vähintään 40% on oltava alueen merkittävintä rypälettä, Carignania. Ilmeisesti Lurtonilla tällaisesta ei olla kuultu, sillä viini on nyt n. 10-vuotias ja siinä on lähteestä riippuen 10-25% Carignania, pääosan ollessa Syrah'n harteilla.

Tosiaan, tämä Château des Erles esiteltiin viimekeväisessä Lurton-maistelussa ja jo siellä saimme hieman ristiriitaista tietoa siitä, mitä rypälesuhteita viinissä on käytetty: tilaisuutta luotsannut herra Lurtonin pääviinintekijä Guillaume Martineau sanoi rypälesuhteiden olevan 60-30-10, kun taas tilaisuuden lopuksi viineistä kertovat prujut mainitsevat rypälesuhteen olevan 50-25-25. Eli jaahas.

Aivan kuten Mas Janeil, myös Château des Erles on viinitalo, johon Lurtonin veljekset ihastuivat sen löytäessään vuonna 2001. He rupesivat vuokraamaan talon tiloja ja valmistamaan yhdessä talon omistajan, Lahire Bergezin, kanssa viinejä. Tämä yhteistyö kuitenkin loppui vuonna 2006 kun rouva Bergez lopetti viinien parissa toimimisen ja Lurton osti talon itselleen. Talon mukana tuli 25 hehtaaria viinitarhoja kahdella eri tarhalta, nimiltään Les Abrigans ja Les Ardoises. Normaalisti Lurton valmistaa Château des Erlesillä kahta punaviiniä; yhtä molemmalta tarhalta. Kuitenkin poikkeuksellisen laadukkaina vuosina valmistetaan myös talon mukaan nimettyä loppulaivaviiniä, jonka raaka-aineena toimii molempien tarhojen parhaiksi valitut rypäleet. Nyt maistamamme 2004:n jälkeen viiniä on valmistettu vain vuosina 2006, 2009 ja 2010.

Tarhojen hyvin matalasatoisten, 30-50-vuotiaiden Carignan- ja Grenache-köynnösten sekä 20-vuotiaiden Syrah-köynnösten hedelmät kerätään käsipelillä viinitalolle, jossa Carignanit käytetään hiilidioksidikäymisella ja Grenachet ja Syrah't perinteisesti murskaamalla ja käyttämällä luomuhiivoilla. Kuitenkin ennen käymistä mehua pidetään tovi viileässä estämässä hiivan toimintaa, jotta rypäleiden kuorista maseroituisi väri- ja aromiaineita sekä tanniineja jo ennen käymisprosessia. Lopuksi viiniä kypsytetään 18 kuukautta 600-litraisissa demi-muid-tammitynnyreissä. Viini pullotetaan kevyen kirkastuksen jälkeen ilman suodatusta.

Viinin ikä heijastuu selvästi väriin, joka on hukannut nuoriin Syrah-vetoisiin viineihin liitettävän mustan sinipunaisen värin. Château des Erles on lasissa kyllä tummanpunainen ja läpinäkymätön, mutta sävyltään enemmän kevyesti rusehtavan taatelinruskea.

Ikä on selkeästi läsnä myös tuoksupuolella, jossa runsaan hedelmäiset primääriaromit ovat selkeästi siirtyneet taka-alalle, antaen tilaa nahkaisille, parfyymisille, hillityn tupakanpuruisille, etäisen kukkaisille ja kuivatun viikunaisille tertiääriaromeille. Käytetyt rypälelajikkeet kuitenkin tuovat hienosti myös omia piirteitään luumu-viikunahilloisten ja kevyen pippuristen sävyjen muodossa. Kokonaisuus on mukavan tuhdinpuoleinen, kompleksinen ja hyvin harmonisella tavalla kehittynyt; maltillinen (13,5%) alkoholisuus tuo taustalle häilyvän, apteekkieetterisen juonteen.

Tuhtiin tuoksuunsa nähden viinin suutuntuma on yllättävänkin kevyt ja hienostunut. Keskitäyteläinen maku on mehukas, rauhallinen ja todella monisyinen. Kielellä pyörii iän tuomaa nahkaisuutta, kevyttä viikunaisuutta, kuivahtaneita tummia marjoja, hillittyä kukkaisuutta, viehkeää ja jatkuvasti muotoaan muuttavaa mausteisuutta sekä aavistus hentoa, puumaista tammea. Hapokkuus on melko matalaa, mutta viinin keskitanniininen runko jaksaa piirtää riittävät raamit, jotta tämä tasapainoisen kevyehkö viini pysyy mainiosti paketissa.

Jälkimaku jatkaa keskimaun jälkeen samanlaisissa, rauhallisissa ja vivahteikkaissa merkeissä. Kielelle jää pitkähkö jälkiliuku, jossa nousee vuorotellen esiin ja vuorotellen piiloon haihtuen parfyymisia, taatelisia, kevyen nahkaisia ja hennon vaniljasuklaisia sävyjä. Jälkivaikutelma on hurmaavan hienostunut ja jatkuvasti kehittyvä.

On vaikeaa sanoa onko Château des Erles ollut koskaan samanlainen järkäle kuin juuri sitä ennen maistettu Le Pas de la Mule (ainakin voltteja tässä on 3%-yks. vähemmän!), eli on melko mahdotonta arvioida tuleeko Le Pas de la Mule kehittymään yhtä hurmaavalla tavalla kuin tämä viini. Oli tilanne mikä tahansa, Château des Erles oli helposti meikäläiselle se illan vakuuttavin viini – itsetarkoituksellinen massiivisuus ja väkivalta oli vaihtunut harmonisuuteen, tasapainoisuuteen ja rauhallisuuteen.

Viini oli varsin hurmaava tuttavuus sellaisenaan nautittuna, mutta viinissä on helposti runsautta ja puruvoimaa pärjätä myös melko tuhdeille ruoille tarvittaessa, kunhan sitä ei ihan puoliraa'alle häränlihapihville tai vastaavalle lähde naittamaan. Itse tarjoilisin viinin parin tunnin karahvissa hengittelyn jälkeen kevyesti viilennettynä (n. 14-15-asteiseksi). Kellarointipotentiaalista on vaikea sanoa mitään suuntaan tai toiseen – viini todennäköisesti kestää vielä joitain vuosia varsin helposti, mutta tuskin enää kehittyy hirveän paljon. Jos siis pullo joskus löytyy näpeistäsi, älä turhaan haudo sitä vaan pistä korkaten!

Lyhyesti: Sopivalla tavalla hillitty ja rauhallinen, mutta samalla runsas ja kompleksinen Roussillonin punaviini, jolle 10 vuoden kypsyttely on tehnyt enemmän kuin hyvää. Erittäin hurmaava, viehkeä ja tyylikkäästi kehittynyt kokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti nyt korkattavaksi, ei kellaroitavaksi.

Arvio: Erinomainen – vaikka Fitoun viinien sanotaan yleensä olevan ensisijaisesti nuorena juotavaksi tarkoitettuja, onnistuu Lurton ilahduttavasti osoittamaan päinvastaista toista vuosikymmentä kestävällä, hurmaavalla tavalla kypsyneellä punaviinillään.