Merry Edwards Pinot Noir Olivet Lane 2005
- Valmistaja: Merry Edwards
- Tyyppi: Punaviini, AVA Russian River Valley
- Maa: Yhdysvallat
- Alue: Kalifornia, North Coast, Sonoma County, Russian River Valley
- Rypäleet: Pinot Noir (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: +45,00e (Elokuu 2015, wine-searcher.com)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Miesvaltaisessa Kalifornian viiniskenessä vuonna 1974 Mount Eden Vineyardsilla viinintekijänä aloittanut Merry Edwards oli merkittävä poikkeus – yksi Kalifornian ensimmäisiä naispuolisia viinintekijöitä. Hän toimi erilaisilla viinitaloilla Kaliforniassa ja Oregonissa konsultoivana viinintekijänä, kunnes lopulta vuonna 1997 hän perusti oman viinitalon Russian River Valleyn alueelle, fokuksenaan tuottaa kyseistä aluetta ilmaisevia, terroir-vetoisia Pinot Noireja.
Nykyisin Merry Edwards omistaa omia tarhoja alueella, mutta osaa viinejä tuotetaan muilta tuottajilta vuokratuilta tarhoilta. Vuonna 1973 istutettu 24 hehtaarin Olivet Lane on yksi vanhimpia ja arvostetuimpia, puhtaasti Burgundin lajikkeille (Chardonnay, Pinot Noir) istutettuja tarhoja Russian River Valleyssa. Merry Edwards vuokraa tarhaa Pellegrinin vilejlijäperheeltä ja tältä tarhalta valmistettua viiniä Edwards on valmistanut ensimmäisestä vuodestaan, 1997, alkaen. Viini on valmistettu jättämällä 25% rypäleistä rankaamattomiksi tertuiksi ja käyttämällä saatu vieni pienissä käymisastioissa. Tämän jälkeen viini on käytetty ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 80% on uusia.
Viini tuli vastaani siinä sokkomaistelussa, jonne itse toin Weningerin Veratinan. Kyseistä vuosikertaa löysin netistä wine-searcherilla vain yhdestä paikasta, jossa pullon hinta oli n. 45e, mutta esimerkiksi Merry Edwardsin oma hinta Olivet Lanen uusimmalle vuosikerralle on $65, joten viinistä todennäköisesti voi varautua maksamaan paljon enemmänkin.
Väriltään Olivet Lane Pinot Noir on lajikkeelle tyypillisesti kirkkaan läpinäkyvä, hohtava vadelmanpunainen.
Todella intensiivisestä ja aromikkaasta tuoksusta löytyy eloisaa kirsikkavadelmaa, karpaloa, kypsää metsämarjaisuutta ja hentoa makeaa tammen mausteisuutta. Tuoksun perusteella veikkasin heti suoralta kädeltä uuden maailman Pinot Noiria, mutta oma veikkaukseni vei ensiksi Uuden-Seelannin lämpimämmille alueille.
Runsaan kirsikkaisuuden ympärille muodostuneesta makumaailmasta erottuu myös paljon hienoviritteisempiä sävyjä: kevyttä vadelmaa, hillittyä tammen tuomaa colapähkinäisyyttä, hentoa lihaisuutta ja ujoa mineraalisuutta. Suutuntumaltaan viini on melko täyteläinen Pinot Noiriksi, mutta ei missään nimessä ponneton tai raskas – siitä pitää viinin hyvin eloisa ja runsaanpuoleinen hapokkuus huolen. Vaikka kokonaisuus huokuu varsin kypsää hedelmää, ei yleisilmeessä ole juurikaan makeutta, vaan kokonaisuus on koostaan ja runsaudestaan huolimatta kuiva ja freesi. Tanniinisuus on äärimmäisen maltillista ja ystävällistä. 14,3% alkoholia pysyy oikein siististi piilossa.
Mehukas jälkimaku jatkaa runsaan kirsikkaisella linjalla, mutta on selkeästi keskimakua kypsemmänmakeampi. Pitkässä ja vivahteikkaassa lopetuksessa jää kielelle viipyilemään muhevaa, tummaa kirsikkaisuutta, hennommin mehevää karpaloisuutta ja kevyen maustepippurista tammen mausteisuutta samalla kun reilut hapot jättävät kielelle hennosti kirpeän oloisen jälkivaikutelman.
Vielä makupuolen testattuani uskoin kyseessä olevan lämpimämmän alueen uusseelantilainen Pinot Noir. Vasta silloin minulle paljastettiin, että kyseessä oli rehellinen Kalifornian Pinot Noir – vieläpä 10 vuoden kiitettävään ikään ehtinyt sellainen! Koska useimmat täkäläisillä markkinoilla näkyvät Cali-Pinot't ovat usein tyylillisesti paljon läskimpiä ja makeampia, oli tämä selkeästi kuivempi ja eloisampi näkemys varsin ilahduttava tuttavuus.
Nuorena voin kuvitella viinin olleen varmasti selkeämmän tamminen, jos viini on kerran kypsynyt ensisijaisesti uusissa tynnyreissä – aavistus, jonka cellartrackerin arviot vanhemmista vuosikerroista vahvistavat – mutta nykykunnossa tammi on upeasti harmonisoitunut osaksi hienostunutta kokonaisuutta ja monet puun vivahteet menevät helposti Pinot Noirin omien, maamaisten aromien lomassa täysin sekaisin. Yleisesti Merry Edwardsin Olivet Lane nosti Cali-Pinot'n osakkeita silmissäni merkittävästi ja viini vaikutti olevan sen verran eloisassa kunnossa, että voin kuvitella sen kestävän hyvin kellarissa vielä vähintään 5, ellei jopa toiset 10 vuotta. Viini on kuitenkin nyt varsin nautittavassa kunnossa, joten varsinaista lisäikää se ei tunnu tarvitsevan.
Lyhyesti: 10 vuoden iästään huolimatta mukavan nuorekas, ihastuttavan eloisa, kuiva, ryhdikkään hapokas ja varsin maltillisen tamminen Kalifornian Pinot Noir.
Arvio: Tyylikäs – viini on selkeästi kypsempi ja hedelmävetoisempi kuin esimerkiksi Burgundin Pinot Noirit, mutta tyyliin sopivalla vakavuudella ilman minkäänlaista kosiskelevuutta. Mainio esimerkki todella mainiosta kalifornialaisesta Pinot Noirista.
Hinnan (n. 45,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti