Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.10.15

Margan Hunter Valley Sémillon 2014

Margan Hunter Valley Sémillon 2014
  • Valmistaja: Margan
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Australia
  • Alue: New South Wales, Hunter Valley
  • Rypäleet: Sémillon (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 119 SEK (~12,59e; Heinäkuu 2015, Systembolaget)
  • Hinta nyt: 119 SEK (Lokakuu 2015, Systembolaget)
Australian hyvin piilotettu aarre on Hunter Valleyn Sémillonista valmistetut valkoviinit – nämä ainutlaatuiset viinit, joista harva on kuullut ja harvempi maistanut.

Sémillon on tunnettu lähinnä raskastekoisia, trooppisen hedelmäisiä valkoviinejä tuottavana lajikkeena, josta esimerkiksi rypäleen kotimaassa Ranskassa valmistetaan todennäköisemmin jälkiruokaviinejä kuin valkoviinejä. Kuitenkin Hunter Valleyssa hommat tehdään jostain syystä täysin toisella tavalla: rypäleet poimitaan piirun verran raakoina, jolloin rypäleisiin ei ole kehittynyt merkittävästi hedelmäisyyttä, mutta happoja on vielä erittäin runsaasti ja sokeriakaan ei ole muodostunut niin paljoa, että alkoholipitoisuus kiipisi 14-15% tuntumaan. Yleensä nämä viinit ovat nuorina juuri sellaisia, kuin raaoista rypäleistä valmistetut valkoviinit voi kuvitella olevan: parhaimmillaan kepeitä ja raikkaan hapokkaita, mutta useimmiten erittäin karuja, tiukkoja ja mitäänsanomattomia. Viinien hienous piilee siinä muodonmuutoksessa, jonka viini kokee kellarissa: raaka Sémillon muuttuu pullokypsytyksen myötä voimakkaan paahteiseksi ja pähkinäiseksi, jopa etäisesti tammiseksi, ja hedelmäisyys saa syvempiä, hunajaisia sävyjä – samalla kun viini pysyy yhtä kepeänä ja raikkaan hapokkaana kuin nuorena. Hunter Valley Sémillonia ei siis kuulu juoda nuorena, vaan vasta vähintään 5-6 vuoden ikäisenä, mieluiten iäkkäämpänä.

Joten tästä syystä päätin ottaa pitkästä aikaa nuoren Hunter Valley Sémillonin kokeiluun. Näitä pulloja löytyi Systembolagetista, joten ostin kerralla kolme pulloa testattavaksi – yhden nyt, yhden n. 5 vuoden päästä ja yhden n. 10 vuoden iässä korkattavaksi.

Näin nuorella ja omalla tapaa raa'alla viinillä on yllätyksettömästi todella neutraali ja vetinen, vain hennon vihertävä väri.

Tuoksussa tuntuu reippaasti Chablis-henkistä, hennon ruutista mineraalia ja kukkaisuutta, kevyttä sitrushedelmää, hentoa viheromenaa ja aavistuksen verran alikypsien rypäleiden tuomaa, vegetaalista yrttisyyttä.

Hyvin kepeä ja tuntuvan hapokas maku tarjoaa kirpeää, mutta samalla jo kohtalaisen kypsää sitrushedelmää, kevyttä savuisuutta, bitteristä omenankuorta, hentoa mausteisuutta ja aavistuksen vihertävää vegetaalisuutta, joka taittuu paikoin häivähdykseksi vihreää chiliä.

Kirpakka ja tuntuvan hapokas jälkimaku on karhea, tuoreen sitruksinen, hennon mausteinen, aavistuksen chilimäinen ja kestoltaan melko lyhyt.

Kuten osottaa saattoi, ei vuoden ikään ehtinyt Hunter Valley Sémillon tarjonnut vielä juuri mitään mielenkiintoista. Viini on kyllä kepeä, raikas ja hapokas, mitkä ovat kaikki mielestäni hyviä piirteitä viinissä kuin viinissä, mutta hedelmän loistaessa lähes tyystin poissaolollaan, on kokonaisuus lähinnä vain jäntevä runko ilman substanssia.

Viini meni ihan passelisti feta-quinoa-salaatin kyljessä, mutta mitään uutta tai mielenkiintoista viini ei onnistunut kokonaisuuteen tuomaan. Nyt juotavaksi näitä viinejä ei varsinaisesti kannata siis hommata, sillä tällöin viineistä ei saa juuri mitään irti – sen sijaan suosittelen lämpimästi tekemään kuten itse tein, eli hommaamaan muutaman pullon kellariin kypsymään ja ihastelemaan viiniä sitten, kun se on saanut riittävästi ikää. Nuorille Hunter Valley Sémilloneille on tyypillistä varsin kohtuullinen hinta, joten useamman pullon ostaminen ei ole yleensä mikään suuri taloudellinen takaisku.

Lyhyesti: Erittäin hapokas, kepeä, karu ja yksiulotteinen Hunter Valleyn Sémillon, jossa hedelmää saa toden teolla etsiä. Kellariin.

Arvio: Keskinkertainen – yleensä sanotaan, että viinikellari ei ole mikään maaginen sairaala, jossa keskinkertaisista viineistä tehdään maagisia; jos viini on nuorena vaatimaton, se ei iän myötä muutu mielettömäksi. Noh, Hunter Valley Sémillon on esimerkillinen poikkeus tähän sääntöön. Palataan asiaan myöhemmin.

Hinnan (~12,59e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti