Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


15.11.13

Great Divide Hibernation Ale 2013

http://www.alko.fi/tuotteet/709384/
Great Divide Hibernation Ale 2013
  • Valmistaja: Great Divide Brewing Company
  • Tyyppi: Olut, Ale
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Colorado, Denver
  • Maltaat: Kristalli-, pale-, suklaa-
  • Humala: Cascade, Centennial
  • Koko: 0,355
  • Hinta ostohetkellä: 4,49e (Marraskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 4,61e (Tammikuu 2014, Alko)

Vuonna 1994 perustettu denveriläinen Great Divide Brewing Company (GDBC) -panimo on yksi jenkkilän pienpanimoskenen maininnanarvoisimpia ja arvostetuimpia toimijoita, jonka oluista hämmentävän monet killuvat niin epävirallisemmilla kuin virallisemmilla Maailman Parhaat Oluet -listoilla ja panimoa muutenkin pidetään yhtenä maailman parhaista; esimerkiksi GDBC:n kulttistatuksesta nauttivan Yeti Imperial Stoutin voi bongata melkein miltä tahansa olutlistaukselta palkintopaikoilta. Panimon menestyksestä jotain kertonee se, että panimo pokkasi ensimmäiset kultapystinsä oluistaan vain kolme kuukautta ensimmäisen panemansa oluterän jälkeen. Olikin siis jo aika saada tämän legendaarisen panimon pullotteita tänne pohjolan perukoille asti kaupan hyllylle.

Hibernation Ale on panimon talvisin pantava kausiolut, joka nimensä mukaisesti on sopivimmillaan kylmimpinä talvipäivinä, jolloin haluaisi vain vetäytyä vilttien alle viettämään talviunta keväänkoittoon asti. Tätä tuhtia olutta panimo on valmistanut perustamisestaan lähtien – ensimmäinen erä Hibernationia pantiin perustamista seuraavana vuonna, 1995, ja sitä on valmistettu siitä lähtien vuoden kylmimmille kuukausille.

Oluella on kauniin, syvän punaruskea ja melko läpinäkyvä väri. Reippaalla otteella kun kaataa oluen lasiin, nousee sen päälle runsas, beige vaahtokukka, joka kyllä katoaa yltä kohtalaisen ketterästi.

Oluen makeahkosta tummanpuhuvasta tuoksusta erottaa viikunaista ja taatelista hedelmää, kevyen limppuista maltautta, hillittyä joulumausteisuutta ja karvaana tuntuvaa, hieman särmää ja luonnettakin tuovaa puumaisuutta..

Olut täyttää sekä suun että Mainion Jouluoluen kriteerit; suutuntumaltaan täyteläisestä Hibernation Alesta erottuu paljon sekä jo tuoksussa esittäytyneitä aromeja että kaikkea muutakin – viikunaisuutta, siirappista joululimppuisuutta, kevyttä rusina-pähkinäsekoitusta ja kaakaota. Yleisilme on makea, aromikas, tuhdinpuoleinen ja kermaisen hiilihappoinen. Melko karvas jenkkihumalointi on suurin piirtein ainoa asia, joka vie oluen yleisilmettä poispäin tukevan brittiläisestä viitekehyksestä; tämä humalointi kuitenkin sopii mainiosti kokonaisuuteen ja tuo mainiosti otetta ja raikkautta yleisesti tuhdin täyteläiseen runkoon. Runsaanpuoleinen (8,7%) ja mainiosti integroitunut alkoholi kyllä tuntuu mukavana täyteläisyytenä ja lämmittävyytenä, mutta ei puske piirun vertaa tuoksuun tai makuun.

Lopuksi olut jättää suuhun melko pitkän, puruvoimaisen katkerohumalaisen, hillityn pippurisen mausteisen ja kevyen siirappisen jälkimaun. Oluesta jää hillityn lämmmin, mausteinen ja tasapainoinen jälkivaikutelma.

Hirveästi joulumieltä Hibernation Ale ei onnistu tuomaan, mutta olut onkin todellisuudessa kausi-, ei jouluolut – se vain sattui päätymään Alkon sesonkioluissa tähän ajankohdallisesti kuitenkin riittävän sopivaan saumaan. Lämpimänä ja tukevana oluena Hibernation Ale onkin sitten talviolut vailla vertaa – näin tuhtia ja tummaa olutta ei voisi kuvitellakaan siemailevansa kesäkuumalla, mutta lumen laskeutuessa ja pakkasen paukahdellessa tämä on lämmike vailla vertaa.

Suuria yllätyksiä olut ei tarjoa, vaan menee melko klassisilla brittialen poluilla, joskin sopivan tuntuvasti käytetty jenkkihumalaisuus tuo olueen mukavasti paikallista väriä. Tietynlaisesta mielenkiinnottomuudestaan huolimatta olut ei millään lailla kärsi tylsyydestä – tässä on verrattoman tasapainoinen, maukas, tukevan maltainen, mukavan lämmin ja ihastuttavan aromikas olut, joka hyvin perustelee miksi GDBC nauttii niin suurta suosiota. Toivottavasti tämä olut tekee kauppansa Alkon hyllyillä, jotta saisimme joskus myös esimerkiksi sitä Yeti Imperial Stoutia tai muita panimon pullotteita.

Lyhyesti: Muhkea, maltainen ja lämmin brittiale sopusuhtaisella jenkihumaloinnilla. Tasapainoa ja runsasta aromikirjoa tarjoava klassisen maukas talviale valtavaa suosiota nauttivalta jenkkipienpanimolta.

Arvio: Tyylikäs – tyylillä, taidolla ja hyvällä maulla pantu ale, joka kumartaa mainiosti Atlantin molemmille rannoille pyllistämättä kumpaankaan suuntaan. Tämä olut kannattaa säästää talven kylmimpien päivien lämmikkeeksi.

Hinnan (4,61e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti