Piollot Pinot Blanc Extra Brut
- Valmistaja: Champagne Piollot Pére & Fils
- Tyyppi: Kuohuviini, AOC Champagne
- Maa: Ranska
- Alue: Champagne, Aube, Côte des Bar
- Rypäleet: Pinot Blanc (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 55,00e (Toukokuu 2014, Cuvée Champagne Club)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Cuvée Champagne Clubin maistelussa esitelty Rosé 2006 sai meikäläisen kertaheitolla vakuuttumaan Piollot'n viinitalon tasosta sekä samalla kiinnostumaan astetta enemmän muusta Champagnesta erillään olevasta Auben alueesta. Nimittäin sen lisäksi, että tällä alueella valmistetaan huomattavasti muuta Champagnea useammin roséita maseraatiomenetelmällä, viljellään siellä myös merkittävästi enemmän Champagnen ns. unohdettuja lajikkeita.
Jos useimmilta viininharrastajilta kysytään Champagnen rypälelajikkeita, tulevat Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier varmasti kuin apteekin hyllyiltä. Sen sijaan varsin harva muistaa lisätä listaan myös Arbannen, Petit Meslierin, Pinot Blancin ja Pinot Gris'n. Champagnessa pyritään panostamaan vain alueen kolmeen pääasialliseen lajikkeeseen eikä muiden lajikkeiden uusia köynnöksiä saisi edes istuttaa. Kuitenkin etenkin Auben alueella näitä lajikkeita löytyy sieltä täältä, joskus jopa paradoksaalisesti melko tuoreina istutuksina.
Viime aikoina markkinoille on ilmestynyt joitain kaikkia seitsemää lajiketta sekoituksessaan käyttäviä kuohuvia, minkä lisäksi muutama tuottaja on tehnyt lajikeviinejä käyttäen vain näitä harvempia lajikkeita; ymmärtääkseni ainoastaan Pinot Gris'n (paikallisille Fromentau) viljelty pinta-ala on niin pieni, ettei yksikään tuottaja tuota rypäleestä kaupallisesti lajikeshamppista.
Sen sijaan Pinot Blancista (paikallisille Blanc Vrai) muutama tuottaja on tosiaan valmistanut lajikeviiniä, joista yksi on tuolla edellämainitulla roséekuohuvallaan vakuuttanut Piollot. Tämän viinin vuosikertakoostumusta en satu muistamaan enkä sitä myöskään ylös älynnyt merkitä, mutta etiketistä sentään bongasin uudelleenkorkituspäivämäärän, joka oli osunut maaliskuulle 2013. Etiketin mukaan viini on Extra Brut, joka yleensä viittää 0–5 g/l jäännössokeriin, mutta viinistä löytyy sen verran tietoa, että se on ns. zéro dosage, eli jäännössokeria ei löydy lainkaan. Käyminen on tapahtunut villihiivoilla, malolaktiselle käymiselle on sanottu joo, eikä tammea viini ole tietojeni mukaan nähnyt missään vaiheessa.
Väriltään viini on kepeän vaaleanvihertävä.
Tuoksu on yhtä aikaa selvän shamppanjamainen mutta samalla varsin persoonallinen. Kokonaisuudesta kyllä löytyy meikäläisen makuun sopivan erottuvalla otteella kivistä mineraalisuutta, mutta viinin hedelmäisyyttä hallitsee perinteisen omenaisuuden tai sitruksisuuden sijaan mehevämpi, kypsä keltainen hedelmäisyys, perinteisten aromien häivähdellessä taustalla. Sakkakypsyttelyn tuoman leivokselliset piirteet eivät ole niinkään hienostuneen briossisia tai tuntuvan leipäisiä, vaan enemmän makean pullataikinaisia. Taustalla tuntuu kevyttä savuisuutta ja hento häivähdys makeaa mausteisuutta.
Tuoksun makeat piirteet antavat odottaa varsin kypsää ja mehevää viiniä, mutta viinin ensivaikutelma onkin yllättävän napakka ja kirpeä; jäännössokerin puute on selvää, minkä lisäksi kieltä tervehtii aluksi varsin runsaasti kuohuva, suurikuplainen mousse, joka kuitenkin pian tasaantuu pienikuplaiseksi ja kestoltaan keskipitkäksi poreiluksi. Tämän jälkeen viini iskee liinat lukkoon ja tekee käännöksen – ei nyt varsinaista U-käännöstä, mutta tiukan kurvin joka tapauksessa; tiukan entréen jälkeen viini on kuin onkin melko runsas kypsän hedelmäinen, makumaailmaltaan erityisesti hunajameloniin taittuva. Taustalla häilyy murskattuja aromaattisia yrttejä ja hentoa savuisuutta. Kokonaisuus on edelleen napakka, mutta samalla mukavalla tavalla mehevä, eikä viiniä voisi rehellisesti enää arvata täysin jäännössokerittomaksi!
Viinistä jää lopuksi freesi ja pitkä jälkimaku, jossa tuntuu kypsää, kellervää omenaisuutta ja hentoa persikkaa, mutta samalla kirpeitä, karvaan vihertäviä ja yrttisiä piirteitä. Runsas, märän kivinen mineraalisuus antaa viinille paletin puhdistavan loppusilauksen.
Piollot'n satapinnainen Pinot Blanc on varsin ihastuttava viini, joka on kyllä selvästi enemmän Champagnen viini kuin esimerkiksi (myöskin yleensä Pinot Blanc -vetoinen) Crémant d'Alsace. Pinot Blanc on tunnetusti vähähappoisempi ja runsaan hedelmäisempi lajike Champagnessa kuin maailmankuulu Chardonnay, mutta juuri tästä syystä rypäle vaikuttaa soveltuvan erittäin mainiosti juuri tällaiseen jäännössokerittomaan Brut Nature -meininkiin! Vaikka parhaimmat nolladosage-Chardonnayt ovat ihastuttavan puhdaspiirteisiä ja fokukseltaan laserintarkkoja, voivat ne monesti olla myös etenkin nuoruudessaan aivan turhan kireitä ja tyyliltään liioitellun pelkistettyjä. Sen sijaan tämä viini osoittaa, että ilman jäännössokeria Pinot Blanc kykenee parhaimmillaan tuottamaan ihastuttavan puhdaspiirteisiä, runsaita ja hedelmäisiä viinejä, jotka eivät ainakaan kärsi vaatimattomasta hapokkuudesta; tässä viinissä on kaikkea sopivasti, mutta mitään ei tunnu olevan liikaa. Balanssi on hiottu huippuunsa.
Piollot Pinot Blancilla on varsin mukava happojen tuoma ryhti, jonka avulla se tuntuu ihastuttavan freesiltä ja se pystyy pureutumaan rasvaisempiinkin tarjoiluihin suht vaivattomasti. Se ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen hapokas shamppikseksi, vaan asettuu ennemminkin sinne turvalliselle keskialueelle. Tästä syystä viini ei vaikuta niinkään kellarointikamalta, vaan enemmän melko nuorena nautiskeltavalta, hedelmävetoiselta, yhtä aikaa sekä helposti lähestyttävältä että kiehtovan persoonalliselta esitykseltä. Nauti viileänä (älä kylmänä) joko sellaisenaan tai kevytaromisten ruokien kanssa seuraavan 4-5 vuoden sisällä.
Lyhyesti: Viini on jäännössokerin täydellisestä puuttumisesta huolimatta miellyttävän runsas ja helposti lähestyttävä Champagnen eteläisimpien osien kuohuviini, josta löytyy mukavasti sekä persoonaa että balanssia.
Arvio: Tyylikäs – ihastuttava ja luonteikas zéro dosage -kuohuviini Champagnen alueella varsin harvinaisesta Pinot Blancista. Viini on hinnaltaan asteen verran kovemmanpuoleinen, mikä on loogista seurausta sen rajallisesta saatavuudesta, mutta viini kuittaa balanssillaan ja luonteikkuudellaan hyvin korkean hinnan luomat odotukset.
Hinnan (55,00e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti